Hänen uralleen on mahtunut monta muutosjohtamisen menestystarinaa.
Jarmo Kuisman ura finanssialalla alkoi kesätyöstä Ilmarisella vuonna 1983. Nyt 54-vuotias Kuismalla on käyntikortin mukaan vastuullaan koko OP-ryhmän henkilöasiakkaiden varallisuudenhoito ja lisäksi hän on OP-Henkivakuutus Oy:n toimitusjohtaja. Väliin on mahtunut monenlaisia tehtäviä osastonjohtajasta useisiin toimitusjohtajuuksiin.
Finanssialalle matematiikan opiskelija kuitenkin päätyi vähän sattumalta – alkuperäinen ykkösvaihtoehto oli ryhtyä opettajaksi.
”Hain kesätöihin kokeilemaan ja sillä tiellä olen edelleen. Silloin kun tulin vakuutusalalle, ihmettelin kuinka vähän täällä oli korkeakoulutettuja ihmisiä. He olivat kyllä mukavia ja ihania, mutta monien valintaperuste oli ollut hyvä käsiala. Ja vuonna 1984 kun aloitin vakinaisena Pohjola-ryhmässä, toiseksi nuorin työntekijä oli ollut 19 vuotta talossa”, Kuisma muistelee.
Niinpä yliopistokoulutetun nuoren miehen kyvyillä oli kysyntää ja ura eteni nopeasti. Vuonna 1988 hän oli 27-vuotiaana jo Suomi-yhtiön osastonjohtaja. Kuisma muistelee, kuinka City-lehti halusi haastatella häntä juppeja, nuoria urbaaneja ammattilaisia, koskevaan juttuunsa.
Verkoston rakennusta ennen nettiä ja kännyköitä
Nuori esimies kaipasi myös lisää koulutusta ja hakeutui JOKO-ohjelmaan (nykyisin AaltoJOKO®).
”JOKO® oli minulle henkilökohtaisen kehittymisen startti. Lisäksi se oli verkostojen rakentamista siihen aikaan, kun ei ollut sähköisiä palveluita eikä matkapuhelimia. Siellä kuuli, miltä markkina näyttää esimerkiksi kaupan tai metsäteollisuuden näkökulmasta.”
Kuisman mukaan erilaisia luentoja, kursseja ja seminaareja oli jo 1980-luvulla tarjolla yllin kyllin. JOKO® erosi muista pituudellaan: lukuisien viikkojen mittainen koulutusohjelma pakotti irrottautumaan työasioista ja antoi tilaa omille pohdinnoille.
”Mieluummin pitkä koulutus kymmenen vuoden välein kuin lyhyitä parin päivän opintoja tiheämmin. Se on vähän niin kuin virkavapaata ottaisi”, linjaa Kuisma. JOKOn jälkeen hän onkin käynyt historiaan jo jääneen Lifimin pitkän kurssin ja tuoreimpana maanpuolustuskurssin.
Työnantaja on vaihtunut rakennemuutoksissa
Kuisma ei ole aktiivisesti vaihtanut työnantajaa, vaan hänen työnantajavaihdoksensa kuvaavat finanssialan muutoksia. Kun hänestä tuli Henki-Pohjolan toimitusjohtaja (39-vuotiaana, kaikkien aikojen nuorimpana), Pohjola, Suomi ja Ilmarinen olivat samaa finanssileiriä. OP-ryhmään Kuisma siirtyi yrityskaupan mukana.
Tähän väliin mahtuu esimerkiksi pitkä ja mutkikas operaatio, jossa henkivakuutusyhtiö Suomi lopetti aktiivisen toiminnan ja Pohjola perusti oman henkivakuutusyhtiön.
”Pidän itse yhtenä urani tärkeimmistä kohdista pääneuvottelijana toimimista, kun Suomi-yhtiö kymmenen vuotta sitten neuvoteltiin runoff-tilaan. Tilanne oli se, että henkivakuutusalan jakelu oli muuttunut hyvin kalliiksi ja Pohjola halusi siirtää henkivakuutustoiminnan pääyhtiön puolelle.”
Huippukokemukseksi Kuisma katsoo myös Osuuspankkiryhmän ja Pohjolan fuusion, joskin hänelle siitä aluksi seurasi askel sivusuuntaan urapolulla. OP-ryhmä on Kuisman mukaan onnistunut pankki- ja vakuutusalan integroinnissa ensimmäisenä Suomessa, vaikka kilpailijat ovat tätä aiemminkin yrittäneet.
OP-Pohjola-fuusiosta tuli menestys
”OP-ryhmä on pystynyt rakentamaan finanssialan uudestaan ja Pohjola on menestynyt markkinoilla kymmenen viime vuotta. Seuraavaksi pankkien ja vakuutuksen rinnalle tulevat myös terveyspalvelut, kun ryhmä on perustanut Omasairaalan. On jännittävää nähdä, miten tämä onnistuu.”
Kolmas uran huippukokemus oli 1990-luvun alun pankkikriisi – vaikka Kuisma pitää itseään enemmän vakuutusalan ja varainhoidon ammattilaisena kuin varsinaisena pankkimiehenä. Tilannetta läheltä seuranneena hän kuitenkin uskoo, että alan rakennemuutos tuli tarpeeseen.
Hän muistelee, kuinka vähän ennen pankkikriisiä, JOKO®-koulutuksen vieraillessa Lontoossa paikallinen professori ihmetteli, miten pienellä Suomella on varaa pitää viittä pankkia jokaisen torin kulmalla.
”Suomen kansantalouden ja johtamisen näkökulmasta pankkialan muutos oli onnistunut operaatio. Pankit hoitivat sen älyttömän hyvin, vaikka henkilökunta pudotettiin puoleen muutamassa vuodessa. Asiakkaille tuotiin vaihtoehtoisia palvelumalleja, kuten itsepalveluautomaatit ja verkkopankit.”
Kuisman kokemuksen mukaan muutosjohtaminen ei koskaan suju mukinoitta.
”Ihminen aina vastustaa sitä että asiat pitää tehdä eri tavalla. Mutta kuka enää haluaisi mennä pankin konttoriin jonottamaan, kun muitakin vaihtoehtoja on?”
Kallonkutistuspäivät kertoivat vahvuudet
JOKO®-ohjelmasta Kuisman mieleen jäivät erityisesti myös ”kallonkutistuspäivät”, jolloin konsultit tulivat analysoimaan osallistujien henkilökohtaisia vahvuuksia ja kehityskohteita. Silloin se tuntui oudolta, mutta myöhempi ura on osoittanut analyysin paikkansapitäväksi.
”Yksi vahvuus, joka loi minuun uskoa, on emotionaalinen ja sosiaalinen yhteistyökyvykkyys. En siis ole yksin mökissä kököttävä asiantuntija vaan markkinointimatemaatikko. Eniten minua motivoi asiakaslähtöisyys – kun viimeksi sain valita uuden tehtävän, halusin juuri asiakasrajapintaan.”
Myös liki 30 vuotta sitten löytynyt kehittämiskohde tuntuu edelleen ajankohtaiselta.
”Minua pidettiin vahvasti yrittäjähenkisenä. Vaikka olen mennyt koko ajan suurempaan firmaan, minulta menee helposti motivaatio, jos asiat eivät tapahdu heti vaan venyvät päätöksenteon jälkeen. Ja kyllä tämä finanssialan koko ajan tiukentuva säädösmaailma on aivan kammottava. Ehkä minä eläkkeellä ryhdynkin yrittäjäksi.”
Jarmo Kuisma on käynyt nykyisin AaltoJOKO® nimellä kulkevan johtamisohjelman. Haastattelu on ensimmäinen AaltoJOKO® 45-juhlahaastattelusarjassa, jossa kuullaan läpi eri aikakausina koulutuksen käyneitä ja urallaan menestyneistä henkilöitä.