Lean-periaatteiden soveltaminen voi tuoda rakennushankkeissa kymmenien prosenttien säästöjä, sanoo rakennustalouden professori Lauri Koskela. Lean-työkalut eivät kuitenkaan ole aina niin yksinkertaisia kuin miltä ne näyttävät.
Lean-ajattelu on levinnyt Toyotan autotehtaista monelle muullekin alalle, mutta miten se sopii rakentamiseen? Oikein hyvin, sanoo professori Lauri Koskela, joka toimii sekä Aalto-yliopistossa että Huddersfieldin yliopistossa Britanniassa. Hän on tutkinut ja kehittänyt Lean-rakentamista pian 25 vuotta.
1. Miksi rakennusalan pitäisi kiinnostua Leanistä?
”Lean-periaatteita soveltamalla voi saavuttaa hämmästyttäviä säästöjä, jopa 15-30 prosenttia hankkeen markkinahinnasta. Tämä osoittaa, miten paljon hukkaa ja käyttämättömiä mahdollisuuksia perinteiseen rakentamiseen sisältyy.
Suurimmat säästöt koskevat isoja ja mutkikkaita projekteja, joissa Leania käytetään alusta alkaen, myös suunnittelussa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sairaalahankkeet Kaliforniassa, missä on jouduttu rakentamaan paljon uusia sairaaloita, jotta ne täyttäisivät maanjäristysriskin takia tiukentuneet uudet rakennusmääräykset.”
2. Miten autotehtaaseen kehitetty toimintatapa soveltuu rakentamiseen?
”Olen itse ollut tämän aiheen kimpussa vuodesta 1991, ja aluksi minä ja muutkin ajattelimme että soveltaminen on vaikeaa, koska rakentaminen on monimutkaista projektityötä.
Autoteollisuudessa tehokkuuden merkki on, että välivarastoja ei ole eikä asioita tehdä liian aikaisin. Toki nämä asiat pätevät rakentamisessakin, mutta tarvitaan muutakin.
Leaniin kuuluu tunnettu luettelo seitsemästä erilaisesta hukasta, mutta listalta puuttuu rakennusalalle tyypillinen ”making do”. Se tarkoittaa, että yritetään luovasti pärjätä, vaikka jotakin työn suorittamisen kannalta oleellista puuttuu. Rakennusalalla usein puuttuu, ja tuloksena on huonoa laatua ja tuottavuuden alentumista.
Rakentamisessa on seitsemän erilaista syötettä, jotka tarvitaan ennen kuin jotakin voi tehdä: piirustukset, materiaalit, työntekijät ja olosuhteet esimerkiksi. Näiden kaikkien sisällä on vielä paljon alakohtia. Mitä enemmän syötteitä, sitä todennäköisemmin jotakin puuttuu kun pitäisi alkaa työhön.
Nimenomaan rakennusteollisuuteen on kehitetty Last Planner –niminen työkalu, jonka keskeisenä tarkoituksena on poistaa making do –hukkaa. Ideana on varmistaa, ettei työtä aloiteta ennen kuin kaikki syötteet ovat kunnossa.”
3. Miten Lean-ajattelu rakentamisessa on kehittynyt vuosien varrella?
"Olemme vähitellen huomanneet, että autoteollisuuden Leanissa on paljon myös asioita, joita voi soveltaa sellaisenaan rakentamiseen. Esimerkiksi visuaalinen johtaminen onnistuu, vaikka työmaalta ei löytyisikään pysyvää seinää sitä varten.
On sovellettu myös Andon-menetelmää, jolla autotehtaissa työntekijä voi pysäyttää linjan ongelmatilanteessa. Tornitalon rakennustyömaalla Andon voi olla nappi kussakin kerroksessa. Sitä painamalla työnjohtaja tulee paikalle selvittämään ongelmaa.
Lean-ajattelu on edennyt rakennushankkeissa myös suunnittelupuolelle ja kymmenen viime vuoden aikana siellä on tapahtunut paljon edistystä. Käytetään esimerkiksi Big Room –työkalua, joka tarkoittaa että kaikki hankkeen suunnittelijat työskentelevät samassa tilassa ja tekevät tiivistä yhteistyötä.
Target Value Design eli tiettyyn kustannustavoitteeseen pyrkivä suunnittelu kruunaa kaiken. Juuri sen avulla on saavutettu näitä 15-20, jopa 30 prosentin säästöjä hankkeen hinnasta.
Aiemmin rakentamisen tehostamisessa oli kaksi kilpailevaa leiriä. Toinen oli Lean-leiri ja toinen ajoi rakentamisen kehittämistä tietotekniikan, kuten tietomallipohjaisen BIM-suunnittelun avulla. Nykyisin etenkin käytännön työtä tekevät ovat huomanneet, että leirien välillä on synergiaa. BIM on hyvä työkalu myös Lean-käytäntöjen tueksi.”
4. Kuinka pitkällä Suomen rakennusala on Leanin soveltamisessa kansainvälisessä vertailussa?
”Pisimmällä Lean-ajattelussa ollaan paikoissa, joissa muutosta ovat ajaneet nimenomaan rakennushankkeiden tilaajat. Esimerkiksi Kaliforniassa tämä tarkoittaa sairaaloita tilaavia organisaatioita ja Britanniassa tielaitosta (Highways England), joka vaatii urakoitsijoita käyttämään Lean-menetelmiä. Brasiliassa taas rakennusliikkeet kehittävät Leania yliopistojen tukemana.
Suomi on hyvin mukana kansainvälisessä kehityksessä. Asiasta ovat kiinnostuneet rakennuttajat kuten Senaatti-kiinteistöt ja jotkut rakennusyhtiöt kuten Skanska ja Fira. Täällä on hyviä pisteittäisiä Lean-sovelluksia, joita ilman käytäntö ei lähde leviämään. Esimerkiksi Tampereen liikennetunnelihankkeessa on noudatettu Lean-periaatteita. Siellä viimeksi saadun tiedon mukaan kustannusvähennyksiä oli kerätty jo yli 10 prosenttia. ”
5. Mitkä ovat suurimman haasteet Leanin soveltamisessa Suomessa?
”Leanin haaste on esimerkiksi siinä, että käytetyt työkalut näyttävät petollisen yksinkertaisilta. On vaikkapa A3-menetelmä, paperi jolle dokumentoidaan ongelmanratkaisu jäsentyneellä tavalla. Filosofia menetelmien takana on kuitenkin se naula, josta kaikki riippuu.
Esimerkiksi A3 pakottaa ratkaisemaan ongelmaa metodisesti. Helpottaa huomattavasti yhteistyötä, kun on kuvattu miten ongelma nähdään, mitä sille on tehty ja mitkä olivat ratkaisuvaihtoehdot. Silloin nähdään myös myöhemmin, miksi näin on tehty.
Ensimmäinen vaihe on saada työmaa leaniksi, seuraavaksi pitäisi saada suunnittelu leaniksi ja lopuksi vielä urakoitsijan pääkonttori leaniksi. Siellä sijaitsee hankintaosasto, jonka tavoitteena perinteisesti on ollut hankkia mahdollisimman halvalla.
Leanin suurin vihollinen on taloustiede, joka ei tunnusta että hukkaa on olemassa. Tämä johtaa ajatukseen, että kilpailuttaminen ja urakoiden pilkkominen on tehokasta. Oikeasti mitä enemmän pilkotaan, sitä enemmän kasvaa myös vaadittava koordinointityö palasten integroimiseksi, mutta tätä ei oteta huomioon laskelmissa eikä käytännössä. Tehokkuus taas tulee yhdessä parantamisesta.”
Professori Lauri Koskela toimii sekä Aalto-yliopistossa että Huddersfieldin yliopistossa Britanniassa. Hän on tutkinut ja kehittänyt Lean-rakentamista pian 25 vuotta. Lue lisää Aalto PRO:n Diploma in Construction Management - Lean and Digital Operations -ohjelmasta.