Rakenteita pyritään murtamaan kasvattamalla palvelutarjontaa. Sen avulla voidaan tuoda asiakkaalle parempia ratkaisuja kasvattamaan ja tukemaan tuotteiden käyttöarvoa.
Samaan aikaan kun asiakkaat vaativat yhä moninaisimpia ratkaisuja, monet yritykset taistelevat kuitenkin edelleen palvelujen johtamiseen ja operaatioihin liittyvien haasteiden kanssa. Miten palveluja innovoidaan? Miten luodaan tehokas ja samaan aikaan subjektiivinen palvelukokemus? Mitä jos osaamista ei löydy oman organisaation sisältä? Miten palvelun tuotantoa voidaan johtaa, kun täytyisi taiteilla oman organisaation rajapinnoilla ja osata vielä johtaa verkostoakin?
Koko toimintatapa muuttuu suljetuista ja hierarkkisista järjestelmistä kohti avoimempaa ja dynaamisempaa toimintaa.”
Tosiasia on, että yhä useammin kokonaisratkaisut vaativat monen toimijan yhteistyötä. Globaalissa markkinassa ei enää pärjää yksin. Sulkeutuneimmankin puurtajan tulee löytää keinot sitoa kumppaneiden ja joskus kilpailijoidenkin osaaminen yhteen. Vain näin voi pysyä mukana nopeatempoisessa ja alati muuttuvassa kilpailussa. Sosiaaliset verkostot ja digitaalisuuden mahdollistama resurssien ja kyvykkyyksien yhdistely on globaaleille pelureille jo arkipäivää. Yritykset kuten Uber, AirBnB – tai vaikkapa Suomeen vielä rantautumaton Zipcar – johtavat kannattavaa liiketoimintaa ilman suuria tuotanto- tai pääomainvestointeja.
No mikä näiden yritysten liiketoimintamallissa on sitten niin erikoista? Puhutaan alustaliiketoiminnasta eli platformeista. Ne kokoavat yhteen palveluntuottajia, toimittajia ja loppukäyttäjiä. Joustavat ja ketterät organisaatiot asettavat rakenteen ja säännöt, jotka ohjaavat transaktioita toimijoiden välillä – yhdessä asiakkaan, toimittajien, kumppaneiden ja kilpailijoiden kanssa. Parhaimmillaan hyvin toimivat alustat muodostavat pohjan, jolle toimijat rakentavat ja kokoavat toisiaan tukevia tuotteita, palveluita ja teknologioita – sekä tärkeimpänä: pyrkivät kohti yhteisiä tavoitteita ja jaettuja voittoja. Tämä taas kasvattaa alustan kokonaisarvoa suorien ja epäsuorien palauteketjujen välityksellä. Viime aikoina on puhuttu paljon alustaliiketoiminnan teknologisesta puolesta, mikä on ymmärrettävää, sillä se konkretisoituu yleensä digitaalisina järjestelminä ja sitä tukevina palveluina. On kuitenkin muistettava, että digitaalisuus ja sen mahdollistava alustaliiketoiminta käsittää paljon muutakin kuin teknologian. Koko toimintatapa muuttuu suljetuista ja hierarkkisista järjestelmistä kohti avoimempaa ja dynaamisempaa toimintaa.
Kirjoittaja TkT Taija Turunen työskentelee apulaisprofessorina (Design Management) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.