Näin voi käydä, jos pohjaksi analysoidaan kaikkien toimitusketjun osien tuottama jalostusarvo, sanoo tutkija Timo Seppälä.
Tutkija Timo Seppälä kiinnostui alun perin jalostusarvon jakaantumisesta tuotantoketjuissa makrotalouden tasolla. Yritysten jalostusarvo vertautuu kansantaloudessa bruttokansantuotteeseen. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan jalostusarvoa, sitä enemmän syntyy myös kansantuotetta.
”Vienti- ja tuontitilastot eivät kerro oikein mitään siitä, paljonko vienti sisältää Suomessa tuotettua jalostusarvoa. Vastaavasti yritykset eivät tiedä sitä, mikä on niiden tuottama jalostusarvo kaikkien ostettujen panosten päälle”, kertoo Seppälä.
Tähän ongelmaan tartuttiin Elinkenoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusprojektissa viisi vuotta sitten. Syntyi malli, jolla voi analysoida, miten tuotteen jalostusarvo jakaantuu toimitusketjun eri osien kesken. Mukana on useita tasoja: kaivoksista raaka-aineiden jalostajiin, raaka-aineiden toimittajat, alihankkijat ja lopputuotteen valmistaja, aina loppukäyttäjälle asti.
Seppälä käyttää esimerkkinä polkupyörää, jonka valmistaja myy jakeluketjulle 200 eurolla ja jakeluketjun hinta on 300 euroa. Valmistajan jalostusarvo on 80 euroa ja 120 euron ostot jakaantuvat neljälle tavarantoimittajalle. 120 eurosta 84 euroa syntyy toisessa portaassa ja 36 euroa raaka-ainetoimittajilla.
Jos jalostusarvo tuleekin alihankkijoilta?
”Toisen portaan jalostusarvo voi olla prosenteissa mitattuna kaksinkertainen ensimmäiseen portaaseen verrattuna. Nousee kysymys, kannattaisiko yrityksen ottaa itse vastuulleen joitakin toisen portaan toimijoista. Näin se voisi kasvattaa omaa jalostusarvoaan.”
Mutta eikö viime vuodet ole puhuttu vain siitä, kuinka yritysten kannattaa ulkoistaa mahdollisimman paljon ja keskittyä ydinliiketoimintoihinsa? Seppälän mukaan tämä johtuu keskittymisestä vain yhteen mittariin, pääoman tuottoon.
”Kun on lähdetty siitä, että ulkoistetaan kaikki, on voitu ulkoistaa jalostusarvon syntymisen kannalta kriittisiä kohteita.”
Niinpä Seppälä tietää esimerkiksi tapauksen, jossa toimitusketjuanalyysi eräässä teollisuusyrityksessä johti siihen, että yritys siirsi ulkoistettua tekemistä takaisin itselleen. Tämä nosti yrityksen suhteellista kannattavuutta.
Analyysi auttaa vaihtoehtojen mallinnuksessa
Jalostusarvoanalyysi ei siis koske pelkästään ekosysteemin nykytilaa vaan sen avulla voi mallintaa myös tulevaisuuden vaihtoehtoja ja mahdollisia yritysostokohteita.
”Analyysin kautta voi rakentaa yritykselle uuden strategisen skenaarion ja muodostaa mahdollisia tulevaisuuksia. Tämä on toiminut herättäjänä monelle yritykselle, jotka ovat miettineet rakennettaan uudella tavalla.”
Jalostusarvo lasketaan kaikista henkilöstökustannuksista, poistoista ja arvonalennuksista, vuokrista ja liikevoitosta suhteessa liikevaihtoon. Tutkimusprojektissa erilaisten yritysten analysointi tuotti hyvin erilaisia jalostusarvolukuja öljynjalostusyrityksen 7 prosentista ohjelmistopalveluyrityksen 80 prosenttiin. Tyypillisen teollisuusyrityksen luvut vaihtelivat noin 20-40 prosentissa.
”Jalostusarvo riippuu paljon toimialan luonteesta, siitä kuinka paljon erityisosaamista tuotteet tai palvelut sisältävät. Myös henkilöstökulut ovat suuressa roolissa jalostusarvon syntymisessä, samoin se millaista liikevoittoa yritys tekee.”
Palveluiden jalostusarvo voi kohdistua teollisuuteen
Kansantalouden kannalta jalostusarvo on siis vähintään yhtä kiinnostava kuin yritysten näkökulmasta. Seppälä huomauttaa, että ulkoistusaalto on myös vääristänyt käsitystä teollisuuden ja palvelualan painoarvosta.
”Ennen ulkoistuksia palvelut kuten it-tuki tai kiinteistöpalvelut olivat osa teollisuuden jalostusarvoa. Nyt meidän pitäisi ymmärtää paremmin, paljonko palveluiden jalostusarvosta kohdistuu teollisuuteen. Jos teollisuus lähtee Suomesta, lähtee myös huomattava määrä erilaisia palvelutehtäviä.”
Kiinnostava tutkimuskysymys on myös julkisen sektorin toimijoiden arvoketjujen määrittäminen, joka on parhaillaan meneillään. Esimerkkikohteina ovat hampaan paikkaus, tyräleikkaus ja aivoinfarktin hoito.
”Arvoketjumääritysten avulla pystytään aidosti vertaamaan yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden tuottavuutta. Seuraavassa vaiheessa voisi laskea kokonaisen sairaalan jalostusarvot ja tuottavuudet osastoittain”, Seppälä kaavailee.
Kirjoittaja TkT Timo Seppälä on toiminut pitkään eri kansainvälisten yritysten globaaleissa johto- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. Hän opettaa muun muun muassa Aalto PRO:n Diploma in Operations Management -koulutuksessa.