Tämä vaatii myös tietohallintojohtajalta uudenlaista osaamista.
Tietohallinto ehti pitkään olla se yritysten funktio, jonka tehtävä on tehostaa ja säästää. Hyvä tietohallintojohtaja oli sellainen, joka osasi järjestää palvelut kustannustehokkaasti esimerkiksi ulkoistamalla.
Operatiivista tehokkuutta vaaditaan edelleenkin, mutta rinnalle on koko ajan vahvemmin tullut myös uuden liiketoiminnan kehittäminen.
”Tietotekniikasta on tullut kriittinen osa liiketoimintaa, sen päälle rakennetaan uudet liiketoimintamallit. Tämä vaikuttaa myös johtamiseen ja vaatii tietohallintojohtajilta uudenlaisia kompetensseja”, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen.
Hiekkasen mukaan muutoksesta kertoo uusi tehtävänimike, Chief Digital Officer, joka edelläkävijäyrityksissä on korvannut perinteisen tietohallintojohtajan. CDO on nimitetty esimerkiksi Konecranesiin, Ameriin ja Keskoon.
”Sekin osoittaa uudenlaista ajattelua, että Koneessa tietohallintojohtaja on siirtynyt strategiajohtajaksi. Tämä onnistuu, kun yrityksessä on johto, joka ymmärtää tietotekniikan arvon ja tietohallintojohtaja, joka osaa keskustella liiketoiminnan johdon kanssa.”
Millaista osaamista tietohallintojohtaja siis tarvitsee, jos hän haluaa olla mukana luotsaamassa yritystä uuteen aikaan? Kari Hiekkanen voi kertoa tarkemmin.
Lisää liiketoimintaosaamista
”Suomessa on ollut tyypillistä, että tietohallinto raportoi talousjohtajalle, koska kyse on ollut operatiivisesta tehokkuudesta ja prosessien optimoinnista nykyisen liiketoiminnan näkökulmasta. Nyt it-johtajalta vaaditaan entistä syvempää liiketoimintojen ymmärtämistä”, painottaa Hiekkanen.
Nykyisin tietotekniikka on myös kilpailuedun lähde. IT-johdon on oltava aktiivisesti mukana miettimässä niitä.
”On vanhan liiton ajatus, että tietohallinto vain odottaa liiketoiminnan kertovan, mitä pitäisi tehdä.”
Uusien mahdollisuuksien näkemistä
Vaikka digitalisaation periaatteet ovat samat, sen luomat mahdollisuudet ja johtamisen haasteet ovat kussakin yrityksessä omanlaisiaan.
”Samojen ajatusten ja mallien kopiointi on vaarallista”, Hiekkanen huomauttaa.
Mahdollisuuksien näkeminen vaatii aikaa ja paneutumista, jota päivittäisten rutiinien keskellä ei useinkaan ole.
”Tyypillisesti yritysmaailmassa on niin kiire tehdä päivittäisiä asioita ja sammutella tulipaloja, että ei ehdi nähdä metsää puilta. Pitäisi osata tarkastella tilannetta myös laajemmin, analysoida omat vahvuudet ja heikkoudet.”
Yhteistyö- ja viestintätaitoja
Tietotekniikkaa ei siis enää voi johtaa reaktiivisesti, vaan on oltava yhteistyössä luomassa uutta ja pohtimassa, miten markkinat kehittyvät. Uudenlainen maailma vaatii siis myös yhteispelin osaamista ja yhteistä kieltä.
”Haaste on siinä, miten saadaan ihmiset yhteen keskustelemaan liiketoiminnan kielellä ja ratkomaan yhdessä ongelmia. Keskusteluyhteyden pitää toimia molemmin puolin, eli liiketoimintajohto tarvitsee myös enemmän tietoa ja ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia IT tarjoaa.”
Parempaa asiakasymmärrystä
IT-johtajankin pitää ymmärtää asiakkaiden näkökulmaa ja sitä, miten liiketoiminta tuottaa asiakasarvoa. Yhä useammin kilpailuetu syntyy nimenomaan tiedon ¬- tietopalvelun ja tiedonkäsittelyn kautta.
”Aiemmin sanottiin kärjistäen, että IT on Marsista ja liiketoiminta Venuksesta, mutta IT:n ja asiakkaiden välillä on ollut vielä suurempi kuilu”, lataa Hiekkanen.
Digitaalisessa maailmassa itse tuote jää pienempään asemaan, ja lisäarvo syntyy asiakkaalle tarjottavien lisäpalveluiden kautta.
”Nämä taas perustuvat tiedolle, jonka pitää olla entistä jouheampaa ja läpinäkyvämpää. Ylivoimaisen asiakaskokemuksen johtaminen on osa toiminnan johtamista.”
Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen kouluttaa Aalto PRO:n IT Leadership - Tietohallinnon koulutusohjelmassa »