Paikalla oli 20 varmalaista asiantuntijaa eri toiminnoista. Itse olin saanut kutsun puhumaan eläkeuudistuksesta.
Aamupäivän tarkoituksena oli tarkastella eläkeuudistusta ja sen nivoutumista Suomen talouteen vähän laajemmasta perspektiivistä. Eläkeuudistusta koskeva hallituksen esitys valmisteltiin kolmikantaisesti ja eduskunnan valiokunnat pureksivat parhaillaan yli 600-sivuista pakettia. Edellisen hallituksen ohjelmassa oli sitoumus valmisteluun, jonka tavoitteena oli sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä eläkejärjestelmä. Keskustelimme torstaina siitä, mitä nämä tavoitteet tarkoittavat. Taloudellinen kestävyys tuntui selkeämmältä - eläkkeen pitää riittää elämiseen ja toisaalta eläkekustannusten oltava kansantalouden kantokykyyn nähden kohtuulliset. Kestävyysvajeen tilkitseminen olikin valtiovarainministeriölle tärkeä kriteeri silloin kun eläkeuudistuksen sisällöstä neuvoteltiin.
Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta keskusteltaessa asiantuntijaporukasta nousi esiin erityisesti ajatus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Nuorten kannalta eläkeuudistuksessa olennaisinta on, että järjestelmän rahoitus on saatu nyt kestävälle pohjalle. Lupaukset tulevista eläkkeistä ovat uskottavia, kun tiedämme, että niihin on myös varaa. Tehtyjen laskelmien mukaan sovitun 24,4 prosentin keskimääräisen maksun pitäisi riittää pitkälle tulevaisuuteen. Käytiin vilkasta keskustelua taloudesta ja vireillä olleen yhteiskuntasopimuksen teemoista. Selvää on, että mikäli työllisyystilanne heikkenee pitkäksi aikaa, ei 24,4 %:n maksu enää riitä.
Asiantuntijoiden pohdintoja muuttuvasta työelämästä
Yhdessä pohdittiin myös työelämän muutoksia ja sitä, miten työeläke soveltuu muuttuvaan työelämään. Asiantuntijat esittivät oivaltavia pohdintoja etenkin kolmesta näkökulmasta. Ensiksi työn luonteen muuttuminen ja työelämän huokoistuminen herätti keskustelua. Työeläke vastaa hyvin näihin muutoksiin, sillä se kertyy samalla lailla kaikesta työstä riippumatta siitä, minkälaisessa työsuhteessa työtä tehdään vai tehdäänkö sitä omassa yrityksessä. Eläkeuudistus vastaa huokoisuuteen työuran loppupäässä esimerkiksi osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen avulla. Työeläkkeessä ei myöskään ole monista muista maista tuttuja ehtoja karttumiselle tai eläkeoikeuden säilyttämiselle, jotka loisivat kitkaa ihmisten liikkumiselle työstä toiseen tai talouden eri sektoreiden välillä.
Toinen merkittävä huomio kumpusi käytännön kokemuksista asiakastyössä. Se liittyy siihen, että työpaikoilla on useita sukupolvia erilaisine arvoineen ja käsityksineen työstä. Työ ei välttämättä aina enää ole samanlainen arvo sinänsä – sellaisena kun se usein mielletään osaksi suomalaista identiteettiä. Keskustelimme sukupolvien erilaisuudesta asiasta ja pohdimme, miten se yhdistyy tavoitteeseen pitkistä työurista.
Kolmas esiin noussut asiakokonaisuus liittyi myös työelämän muutoksiin ja työmarkkinoiden jakautumiseen. Miten pienellä palkalla elävät, usein työttömäksi jäävät ihmiset pärjäävät tulevaisuuden pienillä eläkkeillään? Tässä yhteydessä keskusteluun nousi myös maahanmuutto ja pakolaisaalto. Muista kulttuureista tulevilla ei välttämättä aina ole ihan samanlaista vahvaa perinnettä naisten työhön osallistumisesta. Miten eläketurva silloin järjestyy? Työeläkkeen perusperiaate ansaitun etuuden ja tehdyn työn välisestä yhteydestä on vahva ja periaatteellinen.
Vakuutusperiaate tuskin murtuu, mutta muu sosiaaliturvajärjestelmä, kuten takuueläkejärjestelmä tukee niitä joiden toimeentulo sitä edellyttää. Tärkeää olisi saada mahdollisimman moni maahanmuuttaja työelämään ja pitkälle työuralle!
Päivän ohjelmassa oli Sixten Korkmanin alustus taloudesta ja hyvinvointivaltion suunnasta, joka kuulemieni kommenttien perusteella oli ollut loistava, sekä Matti Pohjolan erittäin kiinnostava puheenvuoro, jossa hän pohti digitalisaation vaikutuksia finanssialalla. Iltapäivän ryhmätöissä pohdittiin työeläkeuudistusta varmalaisten oman työn näkökulmasta.
Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt oli kouluttamassa Varman ja Aalto EE:n yhdessä suunnitellussa ja toteutetussa räätälöidyssä koulutusohjelmassa. Lue lisää Aalto EE:n yrityskohtaisista ratkaisuista »