Tärkeintä on yhteinen keskustelu ja jatkuva työstäminen, sanoo Capful Oy:n johtaja Katja Kolehmainen.
Lääkeyrityksen tuotekehitys on ääriesimerkki toiminnasta, jossa yksittäisten projektien tulevaisuutta tuntuu olevan mahdotonta ennustaa. Kehityksessä voi olla kymmeniä ellei satoja molekyylejä, joita karsitaan vaiheittain matkasta. Vain harvasta syntyy tulevaisuuden menestystuote.
Hankkeiden aikaperspektiivi on tyypillisesti 12-15 vuotta.
”Jotenkin pystyy arvioimaan, mitä tutkimus tulee maksamaan. Suurin epävarmuus koskee yläriviä eli tulevaa myyntiä”, sanoo Aalto-yliopiston laskentatoimen apulaisprofessorinakin toiminut Katja Kolehmainen.
Voiko tällaista epävarmuutta muuttaa päätöksentekoa tukeviksi numeroiksi laskentajärjestelmien avulla? Kolehmaisen mukaan kyllä voi. Hän on tutkinut asiaa käytännössä lääkeyrityksen kanssa.
Yksinkertainen teoria, haastava käytäntö
Yleisimmin käytössä on investointien arvottamistekniikka nimeltä NPV, net present value. Sen avulla muutetaan oletukset tulevista kassavirroista tämän päivän arvoon. Teoriassa toimivassa mallissa on kuitenkin käytännön ongelma.
”Itse NPV:n laskeminen on yksinkertaista, vaikeaa on kerätä tarvittava informaatio ja arvioida sen osuvuutta. Kirjallisuudessa tätä pidetään itsestään selvänä asiana, mutta käytännössä edes investointikustannuksia ei voi etukäteen tarkalleen tietää.”
Tekniikan tarkoitus ei olekaan saada esiin absoluuttista totuutta.”
Itse asiassa kaikki luvut, joita NPV:n laskemiseen käytetään, ovat enemmän tai vähemmän virheellisiä. Mutta tekniikan tarkoitus ei olekaan saada esiin absoluuttista totuutta.
Kun NPV lasketaan ensimmäisen kerran, yrityksellä on käsitys siitä, millainen molekyyli on kehitetty. Mutta ei vielä tiedetä, onko se turvallinen tai tehokas. Ei tiedetä lääkkeen demografista kohderyhmää, ei tiedetä millaisia tuotteita kilpailijat ovat kehittämässä. Ei tiedetä, miten lupaviranomaiset suhtautuvat lääkkeeseen tai millainen hinta sille määritetään.
Laskentaa käytetään oppimiseen
”Epävarmuudet ovat hurjia, mutta asiat täsmentyvät pikkuhiljaa. Laskentatekniikkaa voi käyttää oppimiseen.”
Kolehmaisen mukaan oleellista on keskustelu, jota käydään laskelman äärellä. Kyseessä ei ole yksi laskelma, vaan jatkuva työstäminen: kun saadaan riittävästi uutta informaatiota, tehdään uusia laskelmia ja keskustellaan asioista.
Keskustelun avulla tuodaan näkyväksi piilevää ymmärrystä, joka muuten saattaa jäädä eri ammattiryhmien sisälle.
”Malli pidetään korostetun yksinkertaisena, esimerkiksi diskonttokorko voidaan pitää pitkään samana. On tärkeämpää keskittyä keskeisiin oletuksiin kuin yksittäisiin numeroihin.”
Bisnesosaaminen ja viestintätaidot korostuvat
Tuotekehitysesimerkki kuvaa havainnollisesti sitä, miten laskentatoimen ammattilaisten rooli on laajentunut. Rooleja muuttaa sekin, että taloushallinnon perustehtäviä siirretään palvelukeskuksiin.
”Laskentatoimen menetelmien osaaminen otetaan annettuna, niiden lisäksi korostuvat bisnesosaaminen ja viestintätaidot. Palvelukeskuksen ja yritysjohdon väliin tarvitaan ihmisiä tulkitsemaan lukuja ja tekemään johtopäätöksiä.”
Ei siis riitä, että raportin mukaan myynti on kasvanut viisi prosenttia. Controllerin on tiedettävä myös, mitkä olivat oletukset luvun taustalla, mitkä olivat myyntiin vaikuttaneet tekijät ja miten luvut vaikuttavat tulevaan menestykseen.
Capful Oy:n johtaja Katja Kolehmainen kouluttaa mm. Aalto PRO:n Business Controller liiketoiminnan strategisena kumppanina -ohjelmassa.