Mitä varhemmin muotoilija otetaan mukaan tuotekehitykseen, sitä enemmän lisäarvoa syntyy. Tämän ovat oppineet hitsauslaitteita valmistavan Kempin Mikko Veikkolainen ja Jari Kettunen.
”Nykyaikainen hitsauslaite on oikeastaan vain isolla virtalähteellä varustettu tietokone”, heittää Kempin käyttäjäkokemuksesta vastaava muotoilija Jari Kettunen. Kun ohjelmistojen määrä lisääntyy, käytettävyysasiat nousevat laitteen muotoilussa entistä keskeisemmiksi.
Käyttöliittymän tekstikoko on mahdollisimman suuri, jotta ikänäköinenkin hitsaaja saa teksteistä, numeroista ja symboleista selvää ilman silmälaseja."
Esimerkiksi Kempin muotoilustaan palkitussa laitteessa käyttöliittymän tekstikoko on mahdollisimman suuri, jotta ikänäköinenkin hitsaaja saa teksteistä, numeroista ja symboleista selvää ilman silmälaseja.
Kettusen ajattelussa hyvään käyttökokemukseen kuuluvat muotoilun ja käytettävyyden lisäksi myös hitsauslaitteen pakkaus ja käyttöohjeet. Molemmilla osa-alueilla on ratkaiseva merkitys siihen, millaisen ensivaikutelman loppukäyttäjä saa tuotteesta ja miten nopeasti ja helposti laitteen saa käyttökuntoon.
”Jos ensivaikutelma jää huonoksi, muotoilulla ja käytettävyydellä on sen jälkeen iso työ lunastaa kaikki tuotteelle asetetut odotukset. Käyttöohjeiden rooli on muutenkin muuttumassa. Perinteisten käyttöohjevihkojen lukemiseen ei nykyihmisten kärsivällisyys riitä, vaan laitteen käyttöönotosta on selvittävä muutamalla yksinkertaisella pikaohjeella ja näppäinkomennolla”, kertoo Kettunen.
Kemppi kuuluu teollisuuden edelläkävijöihin siinä, kuinka muotoilu toimii osana yrityksen asiakas- ja palvelukeskeistä strategiaa. Yritys on työllistänyt omia muotoilijoita jo vuodesta 1998. Kettusen johtama tiimi on tiiviisti mukana yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminnassa, johon käytetään 9 prosenttia liikevaihdosta.
Muotoilijaa tarvitaan jo alkuvaiheessa
Tuotekehityksestä ja innovaatioista vastaavan johtajan Mikko Veikkolaisen mukaan muotoilun rooli Kempissä on keskeinen etenkin tuotekehityksen alkuvaiheessa.
”Kun haetaan projektille suuntaa ja konseptia, muotoilija on tiimin tärkein henkilö. Kun tiimiin kuuluu ohjelmisto-, mekaniikka- ja elektroniikkainsinöörejä, ilman muotoilijaa on kuin yrittäisi ajaa autoa kolmella renkaalla”, kuvaa Veikkolainen.
Kun mukana on useampia näkökulmia, se leikkaa turhaa pois: kukaan ei pääse rakastumaan omiin juttuihinsa.”
Eri ammattiryhmien toimivasta yhteistyöstä kertovat Veikkolaisen mukaan esimerkiksi Kempin keksintöilmoitukset.
”Keksintöilmoituksissa on nykyisin aina useampia ammattiryhmiä mukana. Innovaatioilla on parhaiten tilaa eri osaamisten välimaastossa. Lisäksi kun mukana on useampia näkökulmia, se leikkaa turhaa pois: kukaan ei pääse rakastumaan omiin juttuihinsa.”
Kolmen aikavälin tavoitteita
Kempin tuotekehitysosasto toteuttaa jatkuvasti kolmen eri aikavälin tavoitteita, jotka on johdettu yrityksen strategiasta.
Ensimmäinen tavoite on nykyisen tarjoaman kilpailukyvyn vahvistaminen ja siihen liittyvät projektit tehdään muutaman kuukauden tai vuoden aikavälillä. Nykyisen tarjoaman täydentämiseen liittyvien projektien haarukka on vuosi tai pari. Lisäksi pitää olla tietty määrä projekteja, jotka tähtäävät kokonaan uuteen tarjoamaan.
”Näiden projektien resurssit eivät välttämättä alussa ole kovin laajat. Niissä kokeillaan ja tehdään pilotteja. Ensimmäisestä kokeilusta markkinoille voi mennä viisikin vuotta”, kertoo Veikkolainen.
Kokonaan uuteen tarjoamaan saattaa johtaa esimerkiksi Kempin kehittämä sähköauton pikalaturi. Siitä on olemassa valmis tuote, mutta ei päätöstä tuotannosta.
”Nyt tiedämme, miten pikalaturi eroaa hitsauslaitteesta – harvinaisen vähän”, vitsailee Veikkolainen.
Keskeinen osa muotoilua ja tuotekehitystä on asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen.
”On kyse sitten kuluttajatuotteiden tai teollisuustuotteiden muotoilusta, yhdistävä tekijä on loppukäyttäjä. Jos unohtaa loppukäyttäjän merkityksen, menee projekti todennäköisesti metsään”, myös kuluttajatuotteita muotoillut Kettunen tiivistää.
Kolmen tason loppuasiakkaita
Loppuasiakkaan Kemppi tulkitsee mahdollisimman laajasti.
”Yrityksissä meillä on kolmentasoisia asiakkaita. Hitsaajat tarvitsevat helppokäyttöisiä, ergonomisia ja helposti siirreltäviä laitteita. Suunnittelupäälliköille ja hitsausinsinööreille haluamme tarjota laadunhallintatyökaluja, koska virheet tulevat kalliiksi. Yritysjohto taas tavoittelee kilpailukykyä ja siinä voimme auttaa, jos pystymme vähentämään hitsaustuotannossa tarvittavia työtunteja”, Veikkolainen kuvaa.
Koska hitsaustyötä voi nopeuttaa vain tiettyyn rajaan asti, lisää työtunteja pääsee säästämään vain osallistumalla asiakkaankin tuotesuunnitteluun."
Koska hitsaustyötä voi nopeuttaa vain tiettyyn rajaan asti, lisää työtunteja pääsee säästämään vain osallistumalla asiakkaankin tuotesuunnitteluun. Esimerkiksi eräs laivanrakennusalan asiakas tekee parhaillaan alusta, jossa hitsausrailon tilavuus on onnistuttu pienentämään lähes puoleen normaalista.
”Näin sekä kaasua, lankaa että aikaa kuluu vähemmän. Tämä kehitystulos ei ole pelkän ohjelmiston ansiota, vaan siinä on sekä mekaaninen että kaaren ohjaukseen liittyvä osuus”, kertoo Veikkolainen.
Kempillä on kolme tuotelinjaa, jotka vastaavat eri asiakasryhmien tarpeisiin. Kevyitä kannettavia hitsauslaitteita käyttävät esimerkiksi huoltomiehet. Keskikokoisia kompakteja laitteita käyttävät tyypillisesti autokorjaamot. Isoimmat teollisuuslaitteet taas ovat jatkuvassa käytössä pysyvissä hitsauspisteissä esimerkiksi raskaissa konepajoissa tai laivanrakennusteollisuudessa.
Asiakasta kannattaa havainnoida
Kempillä tiedetään, että asiakkaiden tarpeiden selvittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kysymällä saa toki tietoa ja myyjien päivittäistä palautetta kentältä kuunnellaan, mutta tarvitaan myös aktiivisempaa otetta.
”Meillä on uusien tuotteiden kehitystä varten systemaattisen kenttätutkimusmalli, jossa olemme hyödyntäneet pitkällä aikavälillä kertyneitä oppeja. Jalkaudumme asiakkaan luokse moniammatillisella tiimillä ja annamme paljon painoarvoa omille havainnoillemme. Se mitä esimerkiksi sähkömies näkee, eroaa hitsaajan tai muotoilijan näkemästä”, Veikkolainen kuvaa.
Viime aikoina Kempin t&k on pyrkinyt tekemään asiakkaiden kanssa enemmän yhteystyötä myös co-creation-hengessä. Yrityksellä on tietty huolellisesti valittu avainasiakasryhmä, jota hyödynnetään koko tuotekehitysprosessin ajan. Projektin alussa tämä ryhmä haastatellaan ja matkan varrella heille esitellään useaan otteeseen erilaisia prototyyppejä.
”Näin varmistamme, että olemme tekemässä oikeita asioita ja samalla myös sitoutamme ja motivoimme heitä. Käytettävyyden testaaminen on usein osa tätä työtä. Tuotteen valmistuttua nämä ihmiset ovat myös loistavia ’sisäisiä myyjiä’. Kun he ovat olleet mukana suunnittelemassa tuotetta, he myös tuntevat sen paremmin kuin peruskäyttäjät. He osaavat kertoa kollegoilleen tuotteesta ja sen ominaisuuksista, ennen kaikkea miksi jokin toiminnallisuus tai ominaisuus puuttuu tai se toimii tietyllä tavalla”, kertoo Kettunen.
Asiakaslähtöisiä strategioita käsitellään myös Aalto EE:n Design Thinking for Business Innovation -koulutusohjelmassa, joka tehdään yhdessä ESADE Business Schoolin kanssa sekä Aalto PRO:n Palvelumuotoilu-ohjelmissa.