Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo talvella 2016 tehdyssä haastattelussaan Suomen suurimman infrarakennushankkeen etenemisestä. Vasta viime tingassa kesällä 2016 on ilmennyt, ettei sovittu aloituspäivämäärä pidäkään.
Länsimetro on Suomen suurin infrarakennushanke ja rakennusprojektinakin toiseksi suurin heti Olkiluodon ydinvoimalan jälkeen. Yli miljardin euron arvoisen hankkeen suunnittelutyöt alkoivat vuonna 2007 ja rakentaminen käynnistyi vuonna 2010. Metron odotetaan aloittavan liikennöinnin Ruoholahdesta Matinkylään ensi vuonna.
Tätä koko koneistoa pyörittää Länsimetro Oy, jossa työskentelee vain kymmenen henkeä toimitusjohtaja Matti Kokkisen johdolla. Rakennuttajakonsultin palveluksessa hankinnoista, aikatauluista ja valvonnasta vastaa 45 hengen joukko.Uutta 14 kilometrin metrotunnelia ja kahdeksaa asemaa on tekemässä satoja suunnittelijoita ja tuhansia työntekijöitä. Heistä kaksi kolmannesta on suomalaisia, mutta eri kansallisuuksia on edustettuna 15. Suunnittelutoimeksiantoja on ollut kaikkiaan 22, erilaisia urakka- ja hankintasopimuksia 507.
Kokkinen muistelee projektin kohokohtana hetkeä, kun kaksi tunneliparia kohtasi Helsingin ja Espoon rajalla. Jännitystä lisäsi, että kaupungeilla oli käytössään erilaiset koordinaattijärjestelmät.
”Pohjoiset tunnelit poikkesivat toisistaan 10 millimetriä ja eteläiset 11 millimetriä – kyllä siitä hyvä mieli tuli. Paljon on ollut muitakin hyviä onnistumisia”, sanoo Kokkinen. Annetaan hänen kertoa lisää siitä, miten jättiprojekti pidetään hallinnassa.
Perusteellinen riskikartoitus ajoissa
Kokkisen mukaan eniten ongelmia on vältetty sillä, että mahdolliset riskit on kartoitettu hyvissä ajoin etukäteen.
”Suurin haaste on pystyä kuvaamaan, mitä tehdään ja miten tehdään. Koko ajan mukana on kolme kerrosta, hankkeen suunnittelu, toteutus ja käyttövaihe. Pitää hahmottaa mitä vaaroja on olemassa, niin että ne eivät tule puskista.”
Metron rakentajille suurin riskien aiheuttaja oli kallioperä. Metroa varten on tehty laajat pohjatutkimukset, otettu esimerkiksi 14 kilometriä näytettä. Mutta vaikka tutkittaisiin kuinka perusteellisesti, ei voi olla varma siitä, mitä rakennusvaiheessa löytyy.
”Pyrimme kuitenkin määrittämään, millaisia lujitusratkaisuja ehkä tarvitsemme, ja hinnoittelimme ne jo tarjouskilpailussa. Näin vältettiin tilanteet, joissa urakoitsija tulee kesken töiden kyselemään, mitäs nyt tehdään ja pääsee sanelemaan hintoja.”
Havainnekuva Aalto-yliopiston metroasemasta. Arkkitehtitoimisto ALA Oy
Huolellinen suunnittelu
Rakennuttajakonsultti kilpailutti kaikkiaan 22 suunnittelutoimeksiantoa. Ne jakaantuivat tunnelirakentamiseen eli varsinaiseen infraan ja asemien rakentamiseen, joka on lähempänä talonrakennusta.
Erityisen haastavaa on Kokkisen mukaan urakoiden välisten rajapintojen ylittäminen. Siinä on tarvittu paljon ohjausta ja yhteensovittamista. Kalliosuunnittelu oli jaettu kahteen palaseen, kahdeksan asemaa taas viidelle eri arkkitehtitoimistolle.
”Asemien suunnittelua koordinoi arkkitehtipääsuunnittelija, joka lain mukaan on vastuussa myös tunnelisuunnittelusta.”
Kokonaisvastuuta kantaa pääsuunnittelijaryhmä. Suunnitelmat on myös tarkistettu huolella ennen kuin ne muuttuvat rakentamiseksi.
”Suunnittelija suunnitteli, pääsuunnittelija tarkasti työn. Joskus mukana oli myös kolmas, hankkeen ulkopuolinen luottotarkastaja, jos kyseessä oli erityisen haastava kohta.”
Urakoiden pilkkominen ja aikataulujen hallinta
Asemaurakat on pilkottu pääurakoihin, sähkö- ja automaatiourakoihin sekä lvi-urakoihin. Näiden lisäksi tuli vielä erityisurakoita, kuten Virve-viranomaisverkon rakentaminen.
Urakan aikataulut on pilkottu niin pieniksi, että operointityökalussa on Kokkisen arvion mukaan noin 2500 riviä. On pysyttävä ajan tasalla siitä, mitä pitää saada tehtyä ennen kuin jokin muu vaihe voidaan tehdä.
”Hankinnan suunnittelu ja valvonta ovat tässä tärkeässä roolissa. Jos hankinnassa on ongelmia, täytyy pystyä reagoimaan niihin nopeasti.”
Hankintojen pyörittäminen tarjouspyyntöineen ja asiakirjoineen on ollut melkoinen operaatio rakennuttajakonsultin hankintatiimille. Urakka- ja hankintasopimukset täyttävät kokonaisen huoneen. Ne on pyritty pitämään määrämuotoisina ja ne noudattavat EU-lainsäädäntöä.
Länsimetrossa alihankkijat aikatauluttavat itse omat urakkansa. Rakennusvalvonta kuitenkin seuraa aikatauluja ja puuttuu asiaan, jos jokin tehtävä näyttää aikataulun mukaan olevan suunniteltu tehtäväksi poikkeuksellisen hitaasti tai nopeasti.
Työvoiman ja osaamisen varmistaminen
Kun kyseessä on näin iso hanke, Länsimetron tilaajat ovat joutuneet miettimään myös sitä, miten alihankkijoiden kapasiteetti riittää tietyissä kohdissa.
”Aikataulujen megahaaste on, kun samoja työlajeja on tekeillä isosti monissa paikoissa. Esimerkiksi louhintavaiheessa 80 prosenttia porajumbokalustosta oli meidän työmaalla.”
Kun tämä riski oli etukäteen tiedossa, tarjouskilpailuun otettiin mukaan myös ulkomaista työvoimaa. Tämä auttoi myös pitämään kotimaisten tarjoajien hinnat kurissa.
Projektin pitkä kesto toi mukanaan myös huolen alihankkijoiden avainhenkilöiden vaihtuvuudesta.
”Siksi olemme edellyttäneet, että yhteistyökumppanien avainhenkilöillä on myös nimetyt varamiehet, vaikka tästä tulisikin meille lisäkustannuksia.”
Aktiivinen viestintä
Länsimetro Oy:n kymmenestä työntekijästä neljä on viestintätehtävissä. Kokkisen mukaan aktiiviseen viestintään on panostettu tietoisesti ja se on haluttu pitää mahdollisimman lähellä tekemistä, jotta kyetään reagoimaan nopeasti.
”Mitä paremmin seudun asukkaat tietävät, mitä siellä on tekeillä, sitä vähemmän se heitä häiritsee. Esimerkiksi erään lauttasaarelaisen taloyhtiön hallitus vietiin tunneliin talon alle katsomaan, mitä siellä tehdään. Silloin näkee itse, että louhintaa on mahdoton hoitaa äänettömästi.”
Kiitokset ja kehut ovat silti harvinaista herkkua länsimetron tekijöille.
”Kaksi ja puoli vuotta sitten oli sellainen hetki, kolmisen viikkoa kun meitä ei moitittu mistään. Silloin metron vastustajilta on jo puhti mennyt. Mutta pian alkoi tulla jo uusia moitteita: miksi tämä kestää niin kauan, miksei ole jo valmista”, Kokkinen nauraa.
Infrahankkeiden projektinhallintaan pureudutaan Aalto PRO:n Diploma in Construction Management -ohjelmassa.