Tuore tutkimus valottaa, millä tavoin yritykset ovat onnistuneet hyötymään vastuullisuudesta ja sen raportoinnista.
Valtaosa suomalaisyritysten vastuullisuustavoitteista jää saavuttamatta siksi, että yritysvastuustrategia jää irralliseksi käytännön teoista ja palkitsemisesta, sekä johtoryhmän työskentelystä. Vastuullisuusstrategian jalkauttaneet edelläkävijät tekevät vastuullisuudesta myös taloudellisesti kannattavaa kun taas perässä tallaajat raportoivat ulkoisen pakon sanelemana.
Ketkä raportoivat?
Yritysvastuuraportti on yksi, mutta ei ainoa, keino viestiä yritysvastuusta organisaation sidosryhmille. Tällä hetkellä noin 160 suomalaista organisaatiota raportoi yritysvastuustaan vapaaehtoisesti. Ainoastaan valtionyhtiöillä on omistajan luoma velvoite yritysvastuuraportoinnille. Miksi sitten yhä useampi yritys raportoi yritysvastuusta? Yritysvastuuraportoijat ovat kooltaan varsin suuria yhtiöitä, niillä on kansainvälisiä omistajia, ja ne ovat usein pörssiyhtiöitä. Lisäksi tyypillistä raportoivalle organisaatiolle on se, että niillä on nimetty yritysvastuujohtaja, joka on johtoryhmän jäsen, eivätkä yritysvastuuasiat siten ole jonkin muun johtajan sivussa hoidettavia asioita. Pelkkä raportointi ei auta viemään vastuullisuustavoitteita eteenpäin vaikka se näkyvyyttä lisääkin. Tutkimuksemme mukaan johtoryhmässä työskentelevällä yritysvastuujohtajalla on merkittävä rooli tulosten syntymiseen.
Edelläkävijät ja perässä tallaajat
Edelläkävijäyritysten ja myöhäisten raportoijien motivaatioissa ja saavutuksissa on selkeitä eroja. Mikäli yritys on ensimmäisiä raportoijia toimialallaan, se pyrkii määrätietoisesti erottautumaan kilpailijoistaan ja etsimään yritysvastuusta kassavirtaa synnyttävää kilpailuetua. Sen sijaan samalla toimialalla huomattavasti myöhemmin raportoinnin aloittaneet yritykset ovat ryhtyneet kertomaan yritysvastuuasioista toimitusketjusta tai sijoittajilta tulleen painostuksen vuoksi. Yritysvastuuraportoinnista on tullut isoille yhtiöille eräänlainen normi. Raportoimatta jättäminen koetaan jopa maineelle haitallisena asiana.
Yritysvastuun kannattavuus
Tutkimuksemme mukaan yritysvastuu vaikuttaa yrityksen tulokseen positiivisesti pitkällä aikavälillä – kuitenkin vain niillä yrityksillä, jotka ovat jalkauttaneet yritysvastuustrategian todellisiin tekoihin. Yritysvastuu voi vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen kahdella tavalla. Ensiksi, yritysvastuu vaikuttaa usein tulokseen välillisesti säästöjen muodossa. Organisaation sisällä kustannussäästöjä on helpompi perustella esimerkiksi ympäristösyillä kuin pelkästään taloudellisiin tavoitteisiin vetoamalla. Yritykset ovat myös kokeneet, että rahoitusta on helpommin saatavilla ja pääoman kustannukset ovat alentuneet alhaisemman yritysriskin vuoksi.
Toiseksi, yritysvastuu vaikuttaa myönteisesti yrityksen kilpailukykyyn. Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että yritykset näkevät vastuullisuuden pikemminkin vahvistavan yrityksen kykyä erottautua kilpailijoista, esimerkiksi paremman maineen tai edelläkävijäratkaisujen avulla kuin luomalla yritykselle pelkästään kustannussäästöjä.
Strategiset vaikutukset
Nettisivuille sanahelinäksi jäävän yritysvastuustrategian luominen ja yritysvastuuraportointi eivät kanna pitkälle, jos strategiaa ei todellisuudessa viedä käytännön tekoihin. Yritykset, joissa vastuullisuus on sisällytetty strategisiin tavoitteisiin ja johtoryhmätyöskentelyyn, tuloskorttiin tai palkitsemiseen, ovat saavuttaneet vastuullisuudella huomattavasti enemmän kuin muut yritykset. Yritysvastuustrategia täytyy siis toteuttaa harkiten ja tuloksia tulee seurata määrätietoisesti. Tällä tavalla suomalaisyritykset ovat onnistuneet hyötymään yritysvastuusta ja sen raportoinnista eniten.
KTT, Dosentti Hanna Silvola toimii laskentatoimen apulaisprofessorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän kouluttaa mm. Aalto PRO:n Diploma in Responsible Business and Environmental Management - Kilpailuetua vastuullisuudesta -ohjelmassa. Silvola on opettanut myös London School of Economicsissa ja vieraillut Stanfordin yliopistossa. Kirjoitus perustuu Journal of Management Accounting Research (2016) tiedelehdessä julkaistaviin tuloksiin.