Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kokonaisvaltaiseen laadun kehittämiseen otetaan koko henkilökunta ja asiakkaat mukaan – ja strategian jalkauttamisessa edetään määrätietoisesti riittävän pieni askel kerrallaan.
Aiemmin asiakkaamme – potilas – oli prosessikaavioissa ylhäällä, mutta prosessit eivät tukeneet asiakkaan näkökulmaa. Toiminta oli hyvin työntekijälähtöistä. Käännämme tätä ajattelua ympäri, kertoo hoitotyön kliininen asiantuntija Elsi Huovinen. Hän sparraa työkseen Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin laadunkehitystyötä toimialueella 3. Sen piiriin kuuluvat korva- ja suusairauksien, neuroalojen ja kuntoutuksen, silmäkeskuksen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualueet.
Emme turhaan pidä meillä vuodeosastolla potilaita, jotka voivat hyvin odottaa leikkaustaan kotona.”
Toimialue 3 jalkauttaa strategiaa pienillä, hallittavilla, jatkuvan parantamisen askeleilla. Tärkeää on se, että ideoita saadaan ruohonjuuritasolta.
Järjestämme työpajoja, joissa tunnistamme systemaattisesti arjen hukkia. Esimiehet luovat olosuhteet, joissa asioihin voidaan joustavasti puuttua, mutta iso osa ideoista tulee henkilöstöltä. Se vaatii ajattelutavan muutosta kaikilta. Henkilökuntaa on voimaannutettava näkemään oma asiantuntemuksensa laadun kehittäjinä – ja meillä kaikilla on oltava uskallusta avata jokikinen prosessi ja katsoa, olisiko järkevämpää tehdä tiettyjä asioita toisin.
Hukka-työpajoissa on tehty jo suuri määrä pieniä korjausliikkeitä. Huovinen mainitsee esimerkkinä hyvin yksinkertaisen lisäyksen leikkaustoiminnanohjausjärjestelmään: päivystysleikkausjonossa olevien potilaiden sijoituspaikkoihin lisättiin uusi vaihtoehto: kotona.
Se oli pienen pieni muutos, jolla oli merkittävä vaikutus. Emme turhaan pidä meillä vuodeosastolla potilaita, jotka voivat hyvin odottaa leikkaustaan kotona.
Lean-opit yhdistetään palvelumuotoiluun
Taysissa rakennetaan parhaillaan D-uudisrakennusta, johon sijoittuu myös Tule-keskus eli tuki- ja liikuntaelinkirurgisten sekä tapaturmapotilaiden hoitoon keskittyvä osaamiskeskus. Tule-keskus pohjaa koko ideologiansa täysin lean-oppeihin ja luo näin hyvän jatkumon Huovisen ja hänen kollegoidensa kokonaisvaltaiselle laadun kehitystyölle.
Laatuajattelun yksi vaikuttavimmista johtamistyyleistä on esimerkkijohtaminen."
Lean on laatuajattelussamme tärkeä, muttei suinkaan ainoa keino strategiseen laadun johtamiseen, Huovinen painottaa. Pirkanmaalla laatujohtamista on työstetty eteenpäin muun muassa Ohkane-koulutuksilla.
Halusimme kokonaisvaltaisen otteen laadun kehittämiseen. Keksimme yhdistää kehittämispäällikkömme johdolla lean-opit palvelumuotoiluun. Lähestymistavan nimeksi tuli Ohkane. Se on Pirkanmaan murretta – ohkanen on laiha ja vähärasvainen – ja viittaa lean-ajatteluun, mutta uudella tavalla, Huovinen sanoo. Hiomme omia prosessejamme entistä paremmiksi leanin terveydenhoitoon mukautetuille opeilla ja palvelumuotoilu auttaa meitä parantamaan potilaan palvelukokemusta potilaan silmin.
Toimialue 3:n viimeisin asiakaspalvelun ja laadun kehittämisen tempaus liittyi juuri Ohkaseen: alkukesästä Huovinen ja toimialueen ylihoitajat jalkautuivat poliklinikoille haastattelemaan potilaita ja keräämään heiltä ideoita palvelukokemusten parantamiseen.
Tämä on laatujohtamista parhaimmillaan. Laatuajattelun yksi vaikuttavimmista johtamistyyleistä on esimerkkijohtaminen. Se luo koko organisaatiolle bottom-up-tyyppisen tavan viedä asioita eteenpäin valmentavalla otteella organisaation tasolta toiselle, Huovinen korostaa.
Jos asiakkaan käynti rajoittuu siihen, että hän puristaa lääkärin kanssa käsipäivää, juttelee minuutin ja se on siinä – niin onko mitään järkeä, että potilaalla on mennyt käyntiin koko päivä?”
Huovinen ottaa pitkät sairaalamatkat esille esimerkkinä potilashaastatteluissa käsitellyistä asioista: Taysiin on Ruovedeltä matkaa 80 km. Jos asiakkaan käynti rajoittuu siihen, että hän puristaa lääkärin kanssa käsipäivää, juttelee minuutin ja se on siinä – niin onko mitään järkeä, että potilaalla on mennyt käyntiin koko päivä?
Haastatteluissa keskustelimme potilaiden kanssa muun muassa teknologian tuomista uusista mahdollisuuksista kuten virtuaalisista lääkärikäynneistä esimerkiksi Facetimen tai Skypen avulla, Huovinen kertoo. Ajanvarausjärjestelmä verkossa puhelinpalvelun sijaan oli myös haastatteluissa esillä. Se olisi tätä päivää ja monelle asiakkaalle mieluisa.
Laatuajattelussa on hyvä myös poistua sairaalamaailmasta."
Ohkasen kautta ideoita saadaan niin henkilökunnalta kuin potilailta. Laatuajattelussa on Huovisen mukaan hyvä myös poistua sairaalamaailmasta: esimerkiksi lentokentillä isoja asiakasryhmiä ohjataan visuaalisilla opasteilla, jotka auttavat ihmisiä liikkumaan sujuvasti palveluiden mukana – tällaisista muualla hyväksi havaituista keinoista voisi ottaa oppia sairaalaympäristöönkin.
Ohkane on oivalliseksi osoittautunut idea, mutta olemme sen kanssa vielä alkutekijöissä. Toistaiseksi leanin mukaista kehitystyötä tehdään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä mustina pisteinä siellä täällä. Pikkuhiljaa haluamme toki jalkauttaa hyvää ajattelumallia laajemmin.
Terveydenhoitolan murros on strategisen laatutyön mahdollisuus
Asuessaan Vancouverissa 2000-luvun alussa Huovinen tutustui paikalliseen terveydenhoitoon. Yksityiset Walk-in Clinic -palveluntarjoajat tuottavat siellä perusterveydenhuollon palvelut sujuvasti ja laadukkaasti. Sairausvakuutus Medicare takaa jokaiselle tasapuoliset perusterveydenhuollon palvelut ilman jonotusta.
Itse näen tämänkaltaisen systeemin toimivan myös Suomessa. Ovatko terveyskeskukset tänä päivänä turhan raskaita palveluntuottajia, kun asiat voisivat hoitua ketterämmin ja sujuvammin unohtamatta terveyshyötyä, jota saisimme lyhyemmillä jonotusajoilla? Huovinen pohtii.
Ajatus potilaiden tervehdyttämisestä pikimmiten takaisin veronmaksajiksi ei voi olla meillä toiminnan kirkkaimpana johtoajatuksena – potilasturvallisuus, hyvä palvelukokemus ja laadukas, viiveetön hoito ovat meillä tärkeimmät tavoitteet – mutta meidänkin olisi hyvä tiedostaa pitävämme itse kukin osaltamme yhteiskunnan rattaita pyörimässä, hän toteaa.
Huovinen painottaa, että terveydenhoitoalan murroksessa voidaan löytää uusia ratkaisuja, joilla laatu- ja kustannuspaineiden aallokossa saadaan potilaille entistä parempaa palvelua samalla kun parannetaan henkilökunnan työn sujuvuutta ja mielekkyyttä, unohtamatta työnimua.
Tämä murros voidaan nähdä myös mahdollisuutena, Huovinen tähdentää.
Jokainen voi työssään edistää strategiaa
Huovinen kertoo toimialueensa laatutyön keskittyvän ennen kaikkea siihen, että strategian jalkauttamisesta tulee koko henkilökunnan yhteinen tavoite. Pitkän työuran sairaanhoitajana ennen maisterinopintojaan ja laatutyöhön keskittymistä tehnyt Huovinen kertoo muistavansa itse hyvin, kuinka kaukaiselta asialta strategia voi tuntua.
Rivityöntekijänä ollessani strategia oli vain pilvi jossain. Tuli hienoja sanoja, joiden piti luoda suuntaa. Nyt teemme asioita toisin.”
Rivityöntekijänä ollessani strategia oli vain pilvi jossain. Tuli hienoja sanoja, joiden piti luoda suuntaa. Nyt teemme asioita toisin, Huovinen kertoo.
Mitään ei enää johdeta ohjeistamalla ylhäältä käsin muistioilla, vaan johto mahdollistaa sen, että jokainen käyttää omaa maalaisjärkeään ja kehittää toimintaa strategian mukaisesti eteenpäin.
Muutostyössä apuna on toki sisäisiä sparraajia, mutta ideat on keksittävä itse. Työntekijät ovat oman työnsä huippuasiantuntijoita ja heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää! Kaikille hyvä ohjenuora kehitystyöhön on ajatus siitä, miten haluaisi itse tulla hoidetuksi, Huovinen muistuttaa.
Huovinen kehuu Ruotsin Karolinska Institutetin strategiatyökirjasta löytämäänsä ilmaisua, joka kirkastaa Pirkanmaallakin suositun lähestymistavan ytimen oivaltavasti. Henkilökunta haastetaan kysymyksellä: mitä sinä voisit tänään tehdä omassa työssäsi yhteisen strategiamme eteen?
Elsi Huovinen on sekä sairaanhoitaja että terveystieteiden maisteri. Hänellä on pitkä kokemus laadun kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja hän on pätevöitynyt uransa aikana lukuisissa laatukoulutuksissa, muun muassa Aalto PRO:n strategisen johtamisen ja kehittämisen Master Class in Quality -ohjelmassa.