Uusi nousu voisi lähteä pk-teollisuudesta, jos yritykset oppivat laajemmin miten patentteja käytetään kilpailuaseena.
Suomalaisyritysten patenttihakemusten määrä on edelleen pienempi kuin ennen vuoden 2007 finanssikriisiä. Suomalaisten hakemukset Euroopan patenttivirastoon EPO:on romahtivat kahdessa vuodessa 25 prosenttia 2008-2009. Sitten nähtiin pientä nousua, mutta viime vuonna tuli taas 8 prosentin pudotus.
Myös kotimaassa patenttihakemusten määrä on laskenut tasaisesti. Muutokselle on monenlaisia syitä, sanoo Patentti- ja rekisterihallituksen toimistopäällikkö Jorma Lehtonen.
”Aluksi kyseessä oli taloussuhdanteen muutos, mutta sen jälkeen Suomen merkitys vientiyritysten strategiassa on vähentynyt. Korkean teknologian vienti on romahtanut murto-osaan vuoden 2008 tasosta. Kun alueen taloudellinen aktiivisuus laantuu, keksintöjen suojaamista siellä ei enää pidetä yhtä tärkeänä”, Lehtonen perustelee.
Nokia oli pitkään Suomen ahkerin patenttien hakija. Yrityksen liiketoiminnan muutos selittää laskua jonkin verran, mutta vähenemisilmiö näkyy myös ilman Nokiaa.
”Nokialla oli aiemmin oma tuotanto, jota sen piti suojata. Nyt se pystyy toimimaan vapaammin ja hakemaan lisensiointimahdollisuuksia patenteilleen muualta”, Lehtonen sanoo.
Näin Nokia toimikin esimerkiksi äskettäin, kun se luovutti tuotemerkkinsä ja matkapuhelinvalmistukseen liittyvää teknologiaa uudelle HDM Global –yritykselle. Korvaus tulee ilman liiketoimintariskiä, osuutena myydyistä tuotteista.
Kaikilla markkinoilla suomalaispatenttien tilanne ei ole yhtä synkkä. Kiinassa patenttihakemusten määrä on pysynyt vakaana, tosin viime vuonna tapahtui pudotus. Yhdysvalloissa hakemusten määrä on kasvanut, mutta viime vuoden tiedot puuttuvat vielä.
Yhdysvallat nousi suomalaisten suurimmaksi patenttimarkkinaksi jo toistakymmentä vuotta sitten. EPO:n kautta taas suomalaiset ovat tehneet enemmän hakemuksia kuin Suomessa nelisen vuotta. EPO-hakemuksia oli viime vuonna noin 2000, Suomessa tehtyjä 1300.
Rakennusala on jo herännyt
Kun suuryritysten patentointiaktiivisuus on vähentynyt, PRH toivoo pk-yritysten puolestaan heräävän. Tästä onkin myönteisiä merkkejä jo näkyvissä: entistä enemmän hakemuksia on tullut rakennus- ja maarakennustekniikan yrityksiltä sekä pieniltä konepajoilta.
”Tämä kertoo myös siitä, että näillä aloilla on kilpailua. Patentti on ase, jota voi kilpailutilanteessa käyttää. Meidän pitääkin pystyä jakamaan pk-yrityksille enemmän tietoa siitä, miten patentteihin liittyvää liiketoimintaosaamista voi parantaa.”
Yksittäisten yritysten patenttihakemusmäärät vaihtelevat vuosittain paljonkin sen mukaan, missä vaiheessa ne ovat tuotekehityksessään.
”Kun on tehty innovaatio, patenttihakemuksissa on piikki ylöspäin kun halutaan suojata kaikki mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Myöhemmin nähdään, mikä niistä toteutuu ja vain osa patenteista osoittautuu tarpeellisiksi”, Lehtonen kuvaa.
Outotec vaatii paremmat perustelut
Tällaista logiikkaa noudattaa myös kaivosteollisuuden prosessi- ja laitetekniikkaan keskittyvän Outotecin patentointi. Outotec kuuluu Suomen suurimpiin patentoijiin 70-100 patentin vuotuisella hakemuksellaan. Kaikkiaan yrityksellä on hallussa 7000 -8000 patenttia tai patenttihakemusta.
”Outotecin keksimis- ja innovaatioaktiivisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Kuitenkin kun ajat ovat tiukat, katsomme entistä tarkemmin mitä patentoidaan. Vaadin myös enemmän aineistoja ja taustoja siitä, miksi patentoidaan. Mutta on vain hedelmällistä, että joutuu perustelemaan asioita enemmän”, sanoo Outotecin IPR-johtaja Marja Lahonen.
Outotec onkin pystynyt pitämään patenttihakemustensa hyväksymisasteen keskimääräistä parempana. PRH:n Lehtosen mukaan patenttien keskimääräinen hyväksymisprosentti on noin 50. Outotecin luku on selvästi tätä suurempi, kertoo Lahonen.
Patentointiliiketoiminta murroksessa
Outotec-vuosinaan Lahonen on nähnyt muutoksia muussa patentteihin liittyvässä liiketoiminnassa. Internet on tuonut valtavan määrän innovaatioihin liittyvää tietoa entistä laajemmin ja nopeammin saataville.
”Patenttien vaatiman uutuuden ja keksinnöllisyyden osoittaminen on vaikeutunut. Siksi olemme panostaneet laatutyöhön paljon ja kouluttaneet tuotekehitysväkeä miettimään asioita myös patentoimisen kannalta.”
Lahonen on havainnut maailmalla trendin, että patenttialalle syntyy uudenlaisia liiketoimintamalleja ja toimijat erikoistuvat tietynlaisiin palveluihin. Suomalaiset patenttitoimistot eivät ole vielä päässeet trendiin täysillä mukaan, vaikka Lahonen niin toivoisi.
”Erikoistuminen näkyy erityisesti tietopalveluita ja IPR-analytiikkaa tuottavissa yrityksissä, jotka auttavat hahmottamaan kenttää. Erikoistuminen johtaa tehokkuuden nousuun, ja asiakas näkee tämän edullisempana hintana.”
Patenttilain uudistus Euroopassa taas lisää IPR-toiminnan keskittymistä, mikä saattaa näkyä patenttivirastojen puolella.
”Kun keskittyminen lisääntyy, se vaikuttaa kansallisten virastojen asemaan.”
Aalto PRO:n Patentit-teollisuus-tekniikka -ohjelmassa opit mm. johdonmukaisen patenttitoiminnan avainasiat, teollisoikeudet sekä hakuprosessit. Lue lisää