Ohjelmassa syntynyt verkosto jakaa niin lukuvinkkejä alan tutkimuksesta kuin käytännön neuvoja paikkakunnan vaihtajalle.
Kun Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Iina Laakkonen miettii kaavoitukseen liittyvää ongelmaa, hän kysyy toisinaan kollegalta jossakin muussa kaupungissa, miten asia heillä hoidetaan. Ja kun arkkitehti Saara Melama vaihtoi Espoon kaupungin palveluksesta kaavakonsultiksi Rambollin Tampereen toimistoon, hän etsi neuvoja perheen muuttoasioihin Laakkoselta sekä muilta seudun yhdyskuntasuunnittelijoilta.
Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten toimii YTK:n Pitkällä kurssilla syntynyt ammatillinen verkosto. Laakkonen ja Melama kävivät ohjelmaa syksystä 2013 seuraavaan kevääseen, mutta se auttaa ammattitaidon kehittämisessä edelleenkin.
”Ohjelman osallistujat olivat keskusteleva, laaja-alainen kokoonpano. Siellä alkanut tiivis keskustelu on jatkunut edelleen sekä isossa kokoontumisessa Tampereella että yhteisessä Facebook-ryhmässä. Suunnitteilla on vierailuja myös muihin kaupunkeihin”, Laakkonen kuvaa.
Verkko on kätevä paikka kysyä neuvoa tai vaikkapa kertoa, että on lukenut kiinnostavan väitöskirjan.
”Luen enemmän alan kirjallisuutta ryhmän ansiosta. Ja muiden kaupunkien kaavoituskollegojen kanssa puhumme kunkin hyvistä käytännöistä ja uusista oivalluksista. Minulla esimerkiksi on tekeillä iso kaava, jonka yhteydessä on tehty paljon kaupunkilaisten monitasoista osallistamista. Otin ohjelmasta tuttuihin konsultteihin yhteyttä, että nyt tarvitaan konfliktinhallinta-apua”, Laakkonen kertoo.
Tukea myös tuleville osallistujille
Ohjelman verkostotuki ulottuu myös tuleviin osallistujiin.
”Meidän ryhmämme laati ohjelman päätteeksi teesit seuraavalle toteutukselle. Ne työstettiin meidän alumnitapaamisessamme ja luovutettiin sitten uusille osallistujille, joiden kanssa olemme myös tavanneet ja keskustelleet”, kertoo Laakkonen.
Meidän ryhmämme laati ohjelman päätteeksi teesit seuraavalle toteutukselle."
Tampere on kaupunkisuunnittelun kannalta ajankohtainen ja kiinnostava paikka – sekin painoi vaakakupissa, kun Saara Melaman perheen muutto tuli ajankohtaiseksi. Kasvavan Tampereen omat resurssit eivät riitä kaikkeen kaavoitustyöhön, joten kaupunki tekee yhteistyötä Rambollin ja muiden konsulttien kanssa.
”Viihdyin virkamiehenä Espoossa ihan loistavasti, mutta ajattelin että olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä nähdä toistakin puolta. Lisäksi Rambollilla näkee laajasti, miten maankäytönsuunnittelua eri puolilla Suomea tehdään, niin isommilla kuin pienemmilläkin paikkakunnilla.”
Viime joulukuussa Tampereella aloittanut Melama on jo päässyt vertaamaan entisen ja nykyisen kotikaupunkinsa kehityslinjoja. Hän huomauttaa, että Espoolla ja Tampereella on erilaiset lähtökohdat ja erilaiset tavoitteet kaupunkisuunnittelussa.
Kivijalkakaupungin perinteet arvossaan
”Tampere on perinteinen kaupunki monessakin mielessä. Arvostan sitä, miten täällä halutaan jatkaa kivijalkakauppojen perinnettä ja luoda elävää kaupunkia”, Melama sanoo.
Melama ja Laakkonen ovat siis yhteyksissä myös töidensä takia, koska Laakkonen toimii Tampereen keskustan aluevastaavana. Keskustan kehittämisohjelma on Tampereella iso strateginen hanke.
Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sen tavoitteena on 15 000 uutta työpaikkaa sekä 15 000 uutta asuntoa keskustan alueelle. Korttelisuunnitelmat ovat osa Tampereen keskustan kokonaisvaltaista kehittämistä. Kaupunki tekee niitä yhdessä taloyhtiöiden ja kiinteistöjen kanssa.
Keskeisessä asemassa on täydentävän asuin‐ ja liikerakentamisen ideointi niin, että samalla parannetaan lähiympäristön laatua ja kaupunkikuvaa.
”Keinona on ensisijaisesti korttelien täydennysrakentaminen niin, että kivijalkoihin tulee liiketilaa, kakkoskerroksiin mahdollisesti toimistoja ja yläkerroksiin sekä pihan puolelle asuntoja. Pihoista on tarkoitus tehdä miellyttäviä ulko-oleskelutiloja tyhjentämällä ne autoista ja rakentamalla maanalaisia pysäköintilaitoksia”, Laakkonen kuvaa suunnitteluperiaatteita.
Kaikki liikkumismuodot otetaan huomioon
Tampere on pääkaupunkiseudun kanssa samoilla linjoilla mukana uudessa suunnitteluajattelussa, jossa kaupunkia kehitetään vähemmän yksityisautoilun ehdoilla enemmän jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosivaksi. Ajattelutavan muutos herättää Hämeessäkin vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.
Erityisesti keskustelu on Tampereella kohdistunut raitiotiehankkeeseen, jolle juuri luvattiin rahoitus hallituksen kehysriihessä. Kaupungin tasolla hankkeesta päätetään ensi syksynä.
”Itse suhtaudun hankkeeseen positiivisesti, koska kuljen autolla mahdollisimman vähän – autoilu on kyllä kätevää, mutta ei mielestäni kovin kivaa. Silti koen, että autoilu-muu liikenne -keskustelu ei ole oikeasti ihan niin jyrkkää vastakkainasettelua kuin miltä se usein näyttää. Nyt vain yritetään ottaa huomioon kaikki liikkumismuodot eikä suunnitella kaupunkia ainoastaan autot edellä, kuten viime vuosikymmeninä on pitkälti tehty”, Melama sanoo.
Hän viittaa YTK:n Pitkällä kurssilla vierailleeseen Jeff Speckiin, joka on uudistanut suunnitteluajattelua käveltävän kaupungin suuntaan.
"Speck pystyi vakuuttamaan lukujen ja tutkimusten valossa siitä, miten käveltävyyden lisääminen hyödyttää kaupungin kaikkia osapuolia – myös yrittäjiä, jotka pelkäävät asiakkaiden katoavan, jos autolla ei pääse suoraan liikkeen oven eteen.”
Aalto PRO:n ohjelma YTK:n Pitkä kurssi - Yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaohjelma tekee opintomatkan keväällä 2017 Tampereelle, jossa Aalto PRO järjestää myös perinteisen YTK:n Pitkän kurssin tähtiluennon.