Tulevaisuuden älykkäät ratkaisut vaativat ”diginöörin” taitoja – matemaattista kyvykkyyttä, ohjelmisto-osaamista, tilastotieteen hallintaa ja toimialatuntemusta – sanoo Aalto-yliopiston professori Timo Seppälä.
Digitalisaatio on mullistanut toimialan toisensa jälkeen, mutta energiasektorilla suuri murros on vasta edessä. Etlan kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa suomalaisista teollisuusyrityksistä 23,7 prosenttia koki digitalisaation strategisesti tärkeäksi investointikohteeksi. Energiateollisuuden kohdalla vastaava luku oli 19,6 prosenttia.
Massadatan hyödyntämistä liiketoiminnassa piti strategisesti tärkeänä 13,6 prosenttia vastaajista. Energiasektorilla luku jäi 2,8 prosenttiin.
"Muut vastaajat tyytyivät seuraamaan tilannetta eikä niillä ollut suunnitelmia senhetkisten teknologiatrendien viemisestä käytäntöön", kertoo tutkimusta tekemässä ollut Aalto-yliopiston professori ja ETLA:n johtava tutkija Timo Seppälä.
Kahdessa vuodessa tilanne on muuttunut, Seppälä arvioi.
"Yritykset ovat nyt valveutuneempia ja ymmärrys uusien teknologioiden ja datan hyödyntämisestä on lisääntynyt. Monet yritykset rekrytoivat nyt kiivaasti asiantuntijoita, joilla on tämän tyyppistä osaamista."
Digitalisaation johtaminen vaatii etunojaa
Suomalaisen teollisuuskentän iso ongelma on Seppälän mukaan ollut se, että yrityksissä on ollut vain niukasti digiosaamista ja ymmärrystä siitä, miten uusia teknologioita voisi soveltaa omaan liiketoimintaan. Tämä siitäkin huolimatta, että nyt puhutaan jo digitalisaation neljännestä aallosta.
Digitalisaation johtaminen vaatiikin valppautta ja rohkeaa etunojaa. Vielä emme tiedä, millainen on se arviolta 5–10 vuoden kuluttua koittava viides aalto, joka syntyy tämän hetken teknologiatrendeistä.
"Emme esimerkiksi osaa vielä sanoa, millaisia sovelluksia syntyy paljon puhuttujen lohkoketjuteknologioiden, koneoppimisen tai tekoälyn ympärille. Eikä neljännenkään aallon sovelluksia löydy kaupan hyllyltä. Siksi yritysten pitäisi olla huomattavasti vahvemmin mukana kehitystyössä, jotta ne voisivat ottaa aidosti kaiken irti digitalisaation nykytrendeistä", Seppälä sanoo.
Kiristyvä kilpailu pakottaa kehittymään
Energiasektorille digitalisaation vaikutukset tulevat ennen kaikkea tuotantorakenteen hajautumisen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen myötä, Seppälä sanoo. Puhutaan tuottajakuluttajista, jotka paitsi kuluttavat myös tuottavat sähköä ja lämpöä esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpöverkkoon.
Miten vaihtoehtoiset tuotantotavat liitetään osaksi laajempaa energiantuotantoverkostoa?"
"Iso kysymys tulee olemaan, miten tällaiset vaihtoehtoiset tuotantotavat liitetään osaksi laajempaa energiantuotantoverkostoa. Uskon vahvasti, että erilaisilla digitaalisilla työkaluilla ja teknologioilla tulee olemaan siinä suuri rooli", Seppälä sanoo.
Kyseessä on Seppälän mukaan kahden kulttuurin kohtaaminen, joka vaatii raja-aitojen kaatamista ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Jotta tuottajakuluttajat voivat tulevaisuudessa toimia myyjinä sähkömarkkinoilla, paikallisten sähköyhtiöiden jakelumonopolia on ravisteltava.
"Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy. Markkinoilla jo toimivien yritysten kannalta on tärkeää, että ne kehittävät omaa osaamistaan esimerkiksi erilaisten kokeilujen kautta."
Tilausta matemaattiselle ja ohjelmisto-osaamiselle
Digitalisoituvilla markkinoilla menestyminen edellyttää Seppälän mukaan vahvaa matemaattista pohjaa ja ohjelmisto-osaamista.
"Maailmasta on tulossa yhä ohjelmistokeskeisempi. Kun aiemmin ohjelmistot olivat osa toimitettavaa tuotetta, nyt tuotteet ovat osa ohjelmistoa. Syntyy käyttöjärjestelmätyyppisiä ohjelmistoja, joilla hallitaan laajempia laite-, tuotanto- ja palvelukokonaisuuksia."
Tarvitaan energiatuotannon 'käyttöjärjestelmä'."
Energiasektorillakin tarvitaan Seppälän mukaan energiantuotannon ”käyttöjärjestelmää”, johon kaikki tuottajat voivat integroitua.
"Ei riitä, että välitetään sähköä sähkölinjoja pitkin, vaan lisäksi pitää rakentaa ohjelmistopohjainen integraatio kaikista tuotantolaitteista käyttöjärjestelmään, jotta kaikki energiantuotannossa tarvittavat laitteet saadaan ohjauksen piiriin. Kukaan ei ole vielä ottanut vetovastuuta tällaisen järjestelmän kehittämisestä. Eikä energiatoimiala ole tässä mikään poikkeus, vaan meiltä puuttuu myös esimerkiksi älykkäiden kaupunkien käyttöjärjestelmä."
Systeemisellä ajattelulla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia
Matemaattisen osaamisen ja ohjelmistoasiantuntemuksen lisäksi energia-alalla tarvitaan Seppälän mukaan tilastotieteellistä kyvykkyyttä – toimialatuntemusta unohtamatta. Näiden neljän osa-alueen varaan rakennetaan tulevaisuuden älykkäät ratkaisut.
Lähtökohdat yrityksillä ovat onneksi hyvät."
"Lähtökohdat yrityksillä ovat onneksi hyvät. Etenkin matemaattinen osaaminen on Suomessa korkealla tasolla. Yritysten pitää kuitenkin tunnistaa osaamispuutteet ja täydentää niitä tarpeen mukaan."
Tarvetta olisi muun muassa systeemiselle ajattelulle. Seppälä kehottaa tarkastelemaan energiantuotantoa systeemisesti, nousemaan yksittäisen toimijan tasolta kokonaisuuden tasolle.
Tätä kautta voitaisiin kehittää uudentyyppisiä palvelukokonaisuuksia, joissa toimijoina voisivat olla energiapuolen yritysten lisäksi esimerkiksi kodinkonevalmistajat, ruokakauppa ja logistiikkayhtiöt. Löytyisikö kysyntää esimerkiksi palvelulle, joka tarkistaisi sähkösaunaa lämmittävän asiakkaansa jääkaapin sisällön, etsisi lähialueen parhaat makkara- ja sinappitarjoukset ja toimittaisi lopuksi robottikopterilla saunojalle valmiiksi grillatun makkaran? Mene ja tiedä. Kiristyvässä markkinatilanteessa voittajaksi selviytyminen vaatii joka tapauksessa kuluttajien tarpeiden ymmärtämistä ja niiden nostamista kaiken toiminnan keskiöön.
Timo Seppälä kouluttaa monissa Aalto PRO:n ja Aalto EE:n ohjelmissa. Jutun aiheesta sekä muusta energia-alan johtamiseen ja muutokseen liittyvistä asioita käydään läpi Aalto PRO:n Energy Business Professionals - Energialiiketoiminnan johtaminen -ohjelmassa.