Hyvä business controller ajattelee kuten talousjohtaja ja katsoo tulevaisuuteen, sanoo Caverionin talousjohtaja Martti Ala-Härkönen.
Yritysten taloushallinto on ollut viime vuodet melkoisessa myllerryksessä. Digitalisaation avulla transaktioprosessit muuttuvat automaattisiksi ja rutiinitehtäviä keskitetään palvelukeskuksiin joko kotimaassa tai ulkomailla. Alan ammattilaisilta tämä vaatii ajattelutavan muutosta.
”Ei kovin kauan sitten yritystalous oli pitkälti kirjanpitoa: 90 prosenttia työstä oli taaksepäin katsovaa. Nykypäivänä suhde on kääntynyt päälaelleen, suurimmaksi osaksi katsotaan eteenpäin. Keskeistä on toiminnan jatkuva kehittäminen, suunnittelu ja ohjaus. Talousjohdon täytyy kyetä olemaan täysi liiketoimintakumppani bisnesjohdolle”, tiivistää Caverionin taloudesta, strategiasta ja yrityskaupoista vastaava johtaja Martti Ala-Härkönen.
Liiketoimintaprosessit ja talouden prosessit ovat toistensa peilikuvia."
Lähtökohta kumppanuudelle on hyvä, kun ymmärtää miten yrityksen liiketoimintaprosessit ja talouden prosessit liittyvät yhteen: ne ovat toistensa peilikuvia.
Muutosvaatimus ravistelee ylimmän johdon lisäksi useita taloushallinnon tehtäviä, ja erityisesti business controllereita.
”Business controller on taloushallinnossa sellainen homma, jossa joutuu monesti ajattelemaan kuten talousjohtaja, mutta hieman pienemmässä mittakaavassa. Tehtävä painottuu liiketoimintasuunnitteluun, liiketoiminnan ohjaamisen tukemiseen ja ennustamiseen”, Ala-Härkönen kuvaa.
Liiketoimintaymmärrys on perusedellytys
Millaista osaamista muuttunut rooli sitten vaatii? Liiketoiminnan syvällinen ymmärtäminen on ensimmäinen edellytys. Ala-Härkösen mukaan sitä tarvitaan sekä yleisesti että toimialakohtaisesti.
”Business controllerin pitää ymmärtää liiketoiminta läpikotaisin, jotta oivaltaa millä tavoin yritys voi hakea uutta kasvua, parempaa kilpailukykyä tai kannattavuutta. Aika monet toimialat vaativat liiketoiminnan syvällisen perusymmärryksen, ennen kuin niihin pääsee sisään. Mutta hyvä controller pystyy liikkumaan eri yhtiöiden välillä niin halutessaan.”
Ala-Härkösellä itsellään on jo useampi vuosikymmen talous- ja rahoitusjohdon kokemusta eri alojen yrityksistä, kuten vuokrauspalveluyritys Cramosta sekä tietotekniikkapalveluyrityksistä Novo Groupista ja WM-datasta.
”Työpaikkojani yhdistää, että ne ovat olleet palvelubisneksiä. Jos ottaa esimerkiksi Cramon ja Caverionin, molemmat ovat varsin hajautettuja bisneksiä; bisnestä tehdään sadoista lokaatioista paikallistasolla. Tällöin talousjohdollakin pitää olla hirveän iso fokus paikallistason toiminnan jatkuvassa kehittämisessä, yritystä ei voi johtaa norsunluutornista.”
Järjestelmät ja analytiikka pitää hallita
Seuraava osaamisvaatimus on Ala-Härkösen mukaan järjestelmien, data-analytiikan ja analysoinnin hallinta. Tähän liittyy myös itsestään selvästi oman alan perusosaaminen ja ylipäänsä numerotaidot.
”Pitää osata hakea ja analysoida dataa ja muutenkin tarvitaan hyvät it-taidot. Järjestelmät pitää tuntea ja ymmärtää, ettei niistä aina suoraan löydä sitä tietoa mitä haluaa. On pystyttävä pureutumaan syvälle numeroihin, tulemaan takaisin pinnalle analysoimaan, ja näkemään koko ajan myös iso kuva.”
Hyvä bonus on, jos business controllerilla on jokin vahva erityistaito, esimerkiksi yrityskauppoihin liittyvät valuaatio- ja arvonmääritystekniikat, vahva järjestelmäosaaminen tai ihan vain vaikkapa poikkeuksellisen hyvät excel-taidot.
Viestintä- ja yhteistyötaidot kuntoon
Tähän päälle tulevat vielä lähes kaikkialla nykypäivän työelämässä vaadittavat perusedellytykset: viestintä- ja yhteistyötaidot.
”Liiketoimintajohdon kanssa tehdään koko ajan läheistä yhteistyötä ja mietitään toimenpiteitä. Suorituksen johtamisjärjestelmien luonti taas vaatii yhteistyötä HR:n kanssa. Toiminnan tueksi tuotettu tieto ja johtopäätökset pitää myös osata esittää ymmärrettävässä muodossa kaikille sidosryhmille.”
Ala-Härkösen mukaan taitava taloudellinen ohjaus voi olla yritykselle selkeä kilpailuetu, vaikka sitä ei aina sellaiseksi mielletä.
”Kun on kehitetty suorituksen johtamisjärjestelmät kuntoon, kukin tiimi tietää omat tavoitteensa, mittarit ovat synkronissa keskenään ja myös koko konsernin tavoitteiden kanssa. Silloin koko prosessi ohjaa liiketoimintaa jatkuvasti parempiin päätöksiin, jatkuvaan parantamiseen ja ketterään toimintaan. Taloudellinen ohjaus on kehittynyt kilpailueduksi.”
Aalto PRO:n Business Controller liiketoiminnan strategisena kumppanina -ohjelma kannustaa osallistujiaan siirtymään tukifunktiosta strategiseen kumppanuuteen.