Mitä tämä tarkoittaa maassa toimiville länsimaisille yrityksille?
Viisivuotissuunnitelma on keskitetysti johdetun valtion työkalu, joka on edelleen voimissaan Kiinassa. Maan valtiojohto on päättänyt, että kopioivan teollisuuden aika on ohi ja Kiinasta tulee innovatiivisuuden kärkimaa. Viisivuotissuunnitelmaan on asetettu mitattava tavoite, 12 patenttihakemusta 10 000 asukasta kohti vuoteen 2020 mennessä.
Tavoite on piiskannut kiinalaiset sellaiseen vauhtiin, että vuonna 2015 maassa jätettiin 1,1 miljoonaa uutta patenttihakemusta. Määrä kasvoi 18,7 prosenttia edellisvuodesta ja tarkoitti reilusti yli kolmannesta koko maailman patenttihakemuksista.
Tarjolla on tukea hakemiskustannuksiin ja veroetuja. Tämä on mielestäni suurin syy hakemusmäärien kasvuun.”
”Viisivuotissuunnitelmat yleensä toteutuvat Kiinassa hyvin pitkälle. Nytkin valtio tukee sitä, että patenttihakemuksia jätetään paljon. Tarjolla on tukea hakemiskustannuksiin ja veroetuja. Tämä on mielestäni suurin syy hakemusmäärien kasvuun”, arvioi IPR-asioista vastaava johtaja Ari Malkasaari Valmet Technologies Oy:stä.
Valmet kehittää ja toimittaa teknologiaa sellu-, paperi ja energiateollisuuteen. Kiina on yritykselle merkittävä tuotantomaa: sillä on tuotteita, joista suurin osa valmistetaan Kiinassa.
Asiakkuuspäällikkö Jorma Lehtonen Patentti- ja rekisterihallituksesta kertoo, että patenttihakemusten kasvutrendi Kiinassa on jatkunut koko 2000-luvun ja maa on nyt ”aivan omassa kastissaan”.
Kiinalaiset patentoivat kotimarkkinoilla
Jos valtiojohto mittaa nimenomaan jätettyjä patenttihakemuksia, entä sitten myönnettyjen patenttien määrä? Lehtosen mukaan niitä myönnetään suunnilleen samassa suhteessa kuin muissakin maissa. Vuonna 2015 Kiina oli selvästi maailman ykkönen myös myönnetyissä patenteissa: niitä oli 359 000, kun USA jäi 298 000 patenttiin.
”Se mikä edelleen poikkeaa muusta maailmasta on, että kiinalaiset eivät välttämättä jatka patentoimista kansainvälisesti. Patenttihakemuksia Kiinasta ulkomaille oli vain 42 000, mikä vastaa Ranskan tasoa”, Lehtonen suhteuttaa.
Kiinan IP-markkinat tarkoittavat siis toistaiseksi enimmäkseen sitä, että kiinalaisyritykset patentoivat tuotteita kotimarkkinoitaan varten. Muutos on kuitenkin ollut nopeaa eikä suinkaan lopu tähän.
”Tähän asti on mitattu patenttihakemusten määrää, seuraavaksi parannetaan laatua. Sen mittaaminen on toki hankala kysymys. Todennäköisesti kiinalaisyritykset lähtevät entistä useammin ulkomaille ja laadusta kertoo se, miten patenttihakemusten käy ulkomailla”, Lehtonen arvioi.
IPR-lainsäädäntö muuttuu nopeasti
Tulossa on myös patenttilakiuudistus, jonka arvioidaan astuvan voimaan tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna. Uudistus parantaa myös ulkomaisten yritysten mahdollisuuksia valvoa IP-oikeuksiaan ja puuttua loukkauksiin sekä helpottaa patenttien kaupallista käyttöä Kiinassa.
”Kiinassa patenttilainsäädäntö muuttuu nopeammin kuin EU:ssa tai Yhdysvalloissa. Siellä pystyy tekemään nopeammin muutoksia, jotka parantavat paikallisen teollisuuden toimintaedellytyksiä, mutta niistä voi olla hyötyä myös länsimaisille yrityksille”, Malkasaari arvioi.
Siellä pystyy tekemään nopeammin muutoksia, jotka parantavat paikallisen teollisuuden toimintaedellytyksiä.”
Perinteisesti Kiinasta tulee mieleen vähintäänkin leväperäinen suhtautuminen immateriaalioikeuksiin. Sekä Malkasaari että Lehtonen vahvistavat, että tässä asiassa on tapahtunut ryhtiliike.
”Kiinan valtio tekee IP-oikeuksien eteen työtä hartiavoimin. Kolmessa suurimmassa kaupungissa on omat IP-tuomioistuimet patentti- ja tavaramerkkiasioiden käsittelyyn. Niissä suomalaisyrityksen todennäköisyys voittaa paikallinen yritys kiistassa on suurempi kuin Yhdysvalloissa”, Lehtonen vertaa.
Maa on kuitenkin niin suuri, että valtion virallinen linja ei välttämättä yllä joka kolkkaan. Pikkupaikkakunnilla linja on häilyvämpi ja ongelmat voivat olla lähtöisin muualta kuin tuomioistuimesta.
Varaosien kopiointi on vaikea todistaa
Valmetille tuotantolaitosten toimitukset ovat niin pitkälle asiakkaalle räätälöityjä, että niitä on vaikeampi kopioida. Useammin yhtiö törmää ongelmiin varaosien kopioinnissa, ja silloin haasteena on todistaa loukkauksen tapahtuneen.
”Tämä on Kiinassa vaikeampaa kuin Euroopassa, USA:sta puhumattakaan. Kun kyse on B2B:stä, on hankalaa mennä asiakkaan tuotantotiloihin etsimään todisteita, varsinkin kun ei ole asiakkaan edun mukaista antaa todistusaineistoa. Kyllä puutumme loukkauksiin, mutta helppoa se ei ole”, Malkasaari kertoo.
Malkasaari ei ole vielä törmännyt kiinalaisiin oman alansa patentteihin, jotka haittaisivat Valmetin liiketoimintaa. Hän kuitenkin pitää sitä vain ajan kysymyksenä, että niitä ilmaantuu.
”Jos Kiina on yritykselle iso ja tärkeä markkina, kuten meillä on, neuvon rakentamaan maahan sellaisen verkoston, johon voi luottaa. He voivat olla patenttiasiamiehiä tai omia henkilöitä, jotka ymmärtävät paikalliset erityispiirteet.”
Aalto PRO:n Patentit-Teollisuus-Tekniikka on teollisoikeuksiin laajasti perehdyttävä ohjelma, jossa käydään läpi patentinhakuprosessit Suomessa ja ulkomailla sekä painotetaan johdonmukaisen patenttitoiminnan merkitystä. Lue lisää »