Ylilääkäri Andreas Blanco Sequeiros on ollut tiiviisti mukana rakentamassa vuoden alussa toimintansa aloittanutta Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymä Soitea. Hän on myös aktiivinen vaikuttaja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa LAPE:ssa, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Monessa hankkeessa vaikuttaminen on Blanco Sequeirosille tuttua. Viisi vuotta sitten hänet houkutteli Keski-Pohjanmaalle ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa vaatimattomista lähtökohdista täysin uudenlainen lastensairaalan kokonaisuus. Tätä nykyä se on Suomen kymmenenneksi suurin synnytyssairaala ja yksi Suomen toiminnallisesti integroiduimmista sairaaloista lasten terveydenhuollon osalta.
Kansallisella tasolla Blanco Sequeiros vaikuttaa erityisesti akuutteihin asioihin, kuten lasten päivystyksen kehittämiseen.
Monien on hankala hahmottaa tämän viimeisimmän sote-uudistuksen keskellä, mikä pitkäkestoisessa muutoksessa ja sen eteenpäin viemisessä on olennaista ja mikä ei.”
”Terveydenhuollon kenttä on ollut pitkään murroksessa. Sote-uudistusta on valmisteltu jo 1990-luvulta alkaen. Murrosvaihe on kestänyt kauan ja pienet muutokset veivät aluksi vuosia. 2000-luvulla suunnitelmia on tämän tästä palautunut takaisin piirustuspöydälle uuteen valmisteluun. 2010-luvun hallitukset ovat kukin vuorollaan pyrkineet tekemään uudistuksen ripeässä tahdissa siinä kuitenkaan onnistumatta”, Blanco Sequeiros avaa.
”Monien on hankala hahmottaa tämän viimeisimmän sote-uudistuksen keskellä, mikä pitkäkestoisessa muutoksessa ja sen eteenpäin viemisessä on olennaista ja mikä ei”, hän kiteyttää.
”Yleensä niin sanotun punaisen langan löytäminen monimutkaisista asioista, strateginen ajattelu ja tarvittavan muutoksen käytännön toimeenpano ovat vahvuuksiani. Viimeisimmässä sote-uudistuksessa on ollut kyse samanaikaisesti niin monitasoisesta muutoksesta, että on ollut haastavaa hahmottaa, miten olisin siinä parhaiten hyödyksi”, Blanco Sequeiros jatkaa.
LAPE uudistaa maakuntien lapsi- ja perhepalvelut
”Kuten moni terveydenhuollon ammattilainen, olen vahvasti kutsumustyössä. Haluamme olla monipuolisesti hyödyksi, minkä vuoksi meillä on usein monta rautaa tulessa”, Blanco Sequeiros naurahtaa.
Erityisen innostunut Blanco Sequeiros on tällä hetkellä mahdollisuudesta olla mukana uudistamassa lapsi- ja perhepalveluita LAPE-hankkeessa, missä hän toimii muun muassa Keski-Pohjanmaan hankepäällikkönä.
”LAPE on ilman muuta merkittävin hallituksen sote-kärkihankkeista. Tarkoituksena on uudistaa tulevien maakuntien lapsi- ja perhepalvelut”, Blanco Sequeiros kertoo.
”LAPE ei ole pelkästään yksittäisten julkisten sote-toimijoiden toiminnan kehittämistä, vaan siinä pyritään laaja-alaisesti uudistamaan maakunnan lapsi- ja perhepalvelut integroiduksi kokonaisuudeksi yhdessä terveydenhuollon palveluiden tuottajien, lasten, perheiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen”, hän listaa.
Valinnanvapaudessa on potentiaalia
Toukokuussa 2017 hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä, jonka myötä valinnanvapautta oli tarkoitus lisätä osana sote- ja maakuntauudistusta.
Valinnanvapaudella tarkoitetaan ihmisten oikeutta valita itse sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajansa. Radikaali muutos nykyiseen olisi julkiselle sektorille – maakunnille – tuleva velvoite yhtiöittää valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Verovaroin rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat sote-keskuksissa olla tuottamassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Tässä monituottaja-mallissa kaikilla palveluntuottajilla olisi yhtäläiset asiakasmaksut potilaalle ja ne saisivat maakunnalta korvauksen tuottamistaan palveluista ennalta sovitun laskentakaavan mukaisesti.
Mallissa tuottajien oletetaan kilpailevan asiakkaista nykyistä laadukkaammilla, saavutettavammilla ja siten vaikuttavimmilla palveluilla. Julkisen sektorin uusi itsenäinen hallinnon taso, maakunta, keskittyisi palveluiden järjestäjänä huolehtimaan ensisijaisesti palveluiden rahoittamisesta, yhteensovittamisesta ja valvomisesta sekä tuottamaan vaativimmat sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan liikelaitoksessa.
”Valinnanvapaudessa on potentiaalia, joskin ammattilaisena näen, että jo nyt julkisen sektorin tuottama palvelu on usein kustannustehokkain ja vaikuttavin tapa tuottaa hyvinvointia”, Blanco Sequeiros tähdentää.
Neuvolatoiminta valinnanvapauden ulkopuolelle?
Yhdessä asiassa Blanco Sequeiros on erityisen ehdoton: Suomen neuvolajärjestelmä on saavutettavuudessaan, kattavuudessaan ja laadussaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Kuten vahva enemmistö alan ammattilaisista, Blanco Sequeiros ei soisi neuvolajärjestelmän päätyvän valinnanvapauden piiriin.
Huhtikuussa 2017 Blanco Sequeiros oli aktiivisesti mukana aikaansaamassa yhteistä kannanottoa, jossa Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Perinatologinen Seura, Suomen Lastenneurologiyhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, lastentautien professorit, naistentautien ja synnytysten ylilääkärit, ja jokaisen maakunnan lasten sairauksien ylilääkärit yhdessä vetosivat päättäjiin neuvolapalveluiden linjaamiseksi valinnanvapauden ulkopuolelle.
”Me allekirjoittaneet kyseenalaistimme, voisiko esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE onnistua tavoitteissaan, mikäli osa maakunnista päättää yhtiöittää neuvolapalvelunsa valinnanvapauden piiriin”, Blanco Sequeiros sanoo.
”Uudistustyötä tarvitaan, mutta sitä ei tulisi toteuttaa vaikuttavuuden kustannuksella. Neuvola on jo nyt hyvin toimiva lähipalvelu. LAPEn myötä sen ympärille pyritään rakentamaan aiempaa vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tavoin myös neuvolatoiminta tulisi yksiselitteisesti jättää valinnanvapauden ulkopuolelle”, hän painottaa.
Heinäkuun alussa 2017 tuli julki tieto, että valinnanvapaus lainsäädäntö menee uuteen valmisteluun.
Palvelun on oltava vaikuttavaa
Sote-uudistuksessa Blanco Sequeiros kertoo pysyttelevänsä erossa ideologisista kysymyksistä ja keskittyvänsä ennen kaikkea vaikuttavuuteen.
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyössä en ole ideologioiden ohjaama, vaan suhtaudun asioihin hyvin pragmaattisesti. Minusta kehitystyössä tulisi olla avoin kaikille ratkaisuille, jotka tuottavat halutun lopputuloksen”, hän alleviivaa.
”Verovaroin tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tärkein tavoite on tuottaa ihmiselle terveyttä ja hyvinvointia. Sillä ei välttämättä ole niin väliä, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen, kunhan palvelu on eettistä, vaikuttavaa, kustannustehokasta ja läpinäkyvästi arvioitavaa”, hän lisää.
Työssään lastensairaalan ylilääkärinä Blanco Sequeiros näkee päivittäin, kuinka laadukasta ja hyvää palvelua Suomessa tuotetaan julkisella sektorilla. Terveydenhuollon ammattilaisten korkean ammattietiikan lisäksi yksi merkittävä syy julkisen terveydenhuollon hyvään laatuun on virkavastuu, joka edellyttää virkamiehen huolehtivan virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Blanco Sequeiros myöntää, että julkisesta terveydenhuollosta tulee väistämättä yksityistä jäykempää virkamiehen noudattaessa säntillisesti lakeja, asetuksia, valvovien viranomaisten ohjeita ja muita sääntöjä. Hän korostaa sen kuitenkin takaavan yhtenä merkittävänä tekijänä julkisten palveluiden hyvää laatua ja vaikuttavuutta.
”Sote-uudistus tuo Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakenteita - ja ehkä myöhemmin myös toimivat markkinat - joiden toiminta edellyttää eettisesti ja moraalisesti valveutuneita julkisen ja yksityisen puolen toimijoita. Tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat intohimoisesti tehdä työnsä hyvin ja luoda hyvinvointia. Tarvitsemme myös selkeitä, yhteisesti sovittuja ja jatkuvasti arvioitavia pelisääntöjä”, Blanco Sequeiros linjaa.
Andreas Blanco Sequeiros on käynyt Aalto EE:ssä kaksi kattavaa johtamiskoulutusta: Johtaminen terveydenhuollossa ja Aalto Executive MBA. Hän on kertonut Aalto EE:stä saamansa koulutuksen hyödyn olevan kiistaton. Sen ansiosta hän on mm. kyennyt säästämään työnantajalleen vuosittain miljoonia euroja. Lue lisää hänen kokemuksistaan.