Organisaatiokulttuurin muuttaminen ei suju käden käänteessä. Voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä Mirka Oy haki vauhtia turvallisuuskulttuurinsa muutokseen Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelmasta.
Mirka on KWH-yhtymään kuuluva suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut hiomatuotteisiin ja -järjestelmiin. Sen päätehdas sekä teknologia- ja T&K-keskus sijaitsevat Pohjanmaan Jepualla. Kaikkiaan 1 280 henkilöä työllistävän yrityksen muut tuotantolaitokset ovat Karjaalla, Oravaisissa, Pietarsaaressa, Belgian Opglabbeekissa ja Italian Fino Mornascossa (Cafro S.p.A.). Mirkalla on tytäryhtiöt Euroopassa, Lähi-idässä, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. Tuotannosta yli 97 prosenttia menee vientiin.
"Meillä on mieletön kasvuvauhti ja käynnissä myös organisaatiomuutos. Siksi tarvitsemme tulevaisuuteen tähtäävää visiota", sanoo Mirkan Karjaan tehtaan johtaja Tea Tukia-Kangas.
Tukia-Kangas osallistui koulutusohjelmaan yhdessä kollegansa, Mirkan teknisen päällikön Jari Lembergin kanssa. Kaksikko tarkasteli koulutusohjelmaa varten tekemässään projektityössä Mirkan turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena oli luoda yritykselle turvallisuusvisio vuoteen 2020.
Kohti kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua
Ennen ohjelmaa Mirkalta puuttui kokonaisvaltainen turvallisuusajattelu ja -ymmärrys. Parhaalla mallilla olivat Lembergin mukaan työturvallisuus ja rakennussuunnitteluun liittyvät asiat. Myös ympäristöturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyvää ohjeistusta oli olemassa.
Pyrimme löytämään tavan, joka hyödyttäisi koko organisaatiota mahdollisimman laajasti."
Itse turvallisuusvision luomisen ohella keskeistä oli oppien vieminen koko organisaatioon koulutuksen aikana toteutettujen työpajojen avulla. Tukia-Kangas ja Lemberg osallistivat yrityksen henkilöstöä laajasti turvallisuussuunnitteluun. Työpajoihin osallistui heidän lisäkseen prosessien omistajia ja muita vastuuhenkilöitä, joilla oli ratkaiseva merkitys suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden kannalta. Tarkoitus oli, että turvallisuustoiminta integroidaan yrityksen kaikkiin toimintaprosesseihin ja jalkautetaan jokaisen organisaation jäsenen asiaksi.
"Pyrimme löytämään tavan, joka hyödyttäisi koko organisaatiota mahdollisimman laajasti. Työpajoissa jaoimme saamaamme oppia ja nostimme esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon Mirkan toimintaa kehitettäessä", Tukia-Kangas kertoo.
Omistajuus varmistaa turvallisuussuunnittelun jatkuvuuden
Työpajat toimivat hyvin eikä osallistujia ollut vaikea houkutella.
"Porukka lähti hyvin mukaan johtoa myöten", Lemberg kiittää.
Työpajoissa arvioitiin turvallisuuden nykytilaa ja tehtiin parannusehdotuksia. Työpajan jälkeen ideat koottiin ja niiden pohjalta muodostettiin käsitellystä aihealueesta visio ja strategia sen saavuttamiseksi. Nämä lähetettiin kommentoitavaksi laajemmalle joukolle. Lopuksi visiot koottiin yhteen, priorisoitiin ja aikataulutettiin seuraaville vuosille.
Intraan perustettiin turvallisuusaiheisen tietopankin, joka helpottaa suunnitelmien päivittämistä."
Kaikille turvallisuusvision osa-alueille nimettiin oma vastuuhenkilönsä, jolle kyseisen osa-alueen koordinointi jatkossa kuuluu. Liiketoimintaprosessien omistajat omistavat nyt siis myös turvallisuussuunnitelmat, mikä auttaa varmistamaan turvallisuussuunnittelun jatkuvuuden.
"Kaikissa kohdin vastuuhenkilöiden nimeäminen ei ollut itsestään selvää, mutta emme antaneet johdolle vaihtoehtoja. Vastuuhenkilöt oli pakko määrittää", Tukia-Kangas kertoo.
Lisäksi Tukia-Kangas ja Lemberg perustivat yrityksen intraan turvallisuusaiheisen tietopankin, joka helpottaa suunnitelmien päivittämistä. Aiemmin tiedot olivat levällään.
Johdon tietoisuus turvallisuusasioista kasvoi
Yksi keskeisistä Mirkan turvallisuuskulttuurissa tapahtuneista muutoksista on Tukia-Kankaan mukaan ymmärryksen lisääntyminen. Nyt koko organisaatio ymmärtää, että turvallisuus on muutakin kuin työturvallisuutta – esimerkiksi pelastusturvallisuutta, kulunvalvontaa ja toimitilaturvallisuutta, tietoturvallisuutta ja kriisiviestintää.
"Kaikki lähtee riskienhallinnasta. Kokonaisvaltainen turvallisuusajattelu tähtää siihen, että ihmisillä on tehtaalla hyvä ja turvallinen olla", Tukia-Kangas tiivistää.
Tukia-Kangas ja Lemberg uskovat, että jatkossa turvallisuussuunnittelu on Mirkalla koordinoidumpaa ja tavoitteellisempaa. Tekemistä toki riittää edelleen.
"Se vaatii aikaa, ei maailmaa päivässä muuteta. Johdon tietoisuus turvallisuusasioista on kasvanut, mutta kaikilla tasoilla sama ei vielä ole toteutunut. Ihmiset ovat kuitenkin jo alkaneet miettiä, toisiko se lisäarvoa, jos asioita lähdettäisiin tekemään eri tavalla", Tukia-Kangas sanoo.
Esimerkiksi Mirkan tuoreimmassa GRI-raportissa turvallisuusasioita nostettiin esiin aiempaa enemmän.
"Se ei ole suoraan meidän työmme ansiota, mutta yrityksessä on nyt ymmärretty, että näistä asioista on hyvä viestiä", Lemberg sanoo.
Koulutus käynnisti mittavan muutosprojektin
Turvallisuusvisiota on määrä tarkastella vuosittain strategiaprosessin yhteydessä ja päivittää tarpeen mukaan. Tukia-Kankaan ja Lembergin projektityössä onkin ennen kaikkea kyse ison muutosprojektin synnyttämisestä ja käynnistämisestä sekä sen jatkuvuuden varmistamisesta.
"Nythän se varsinainen työ oikeastaan vasta alkaa. Johtokin on havainnut, että turvallisuusasioita pitää miettiä koordinoidummin", Tukia-Kangas iloitsee.
Vuoden alussa Mirkalla nimettiin puolikas resurssi vastaamaan turvallisuusasioiden kehittämisestä.
"Sekin on tosin vasta tuotannon turvallisuuden puolella, mutta tämä on kypsymisaikaa tulevaisuutta varten. Joka tapauksessa nyt on määritetty tavoitetila, jossa haluamme olla vuonna 2020. Jokaisella vastuuhenkilöllä on tiekartta asioista, jotka siihen mennessä pitää saada kuntoon", Tukia-Kangas päättää.
Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelmassa jokainen osallistuja tekee kehitysprojektin, joka syventyy oman organisaation kannalta ajankohtaiseen ja keskeiseen turvallisuutta koskevaan teemaan. Lue lisää ohjelmasta.
Lue koko sarja: