Brexit, kauppasota, Trump, Italian epävakaa talous. Maailmantalouden tilanne vaikuttaa kieltämättä tällä hetkellä varsin epävarmalta ja turbulentilta, mutta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professorin Vesa Puttosen mukaan sen ei pidä antaa viedä mennessään.
– Maailmantalous on aina epävarmaa. Riskit kuuluvat elämään ja rahoitusmarkkinoihin, Puttonen muistuttaa.
– Maailma tuntuu mahdottomalta, mutta tässä hyvät uutiset: se ei ole mitenkään poikkeuksellista. Jos sinä et tiedä, mitä tulee tapahtumaan, ei sitä tiedä Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja, eikä kukaan muukaan. Ei asiakkaat eivätkä kilpailijat.
Puttonen toivoo talousjohdon ymmärtävän, mihin yritysten riskienhallinnassa pystytään vaikuttamaan ja mihin ei, ja mitä pystyy ja ei pysty ennustamaan.
Välillä nämä ajatukset saattavat valtavan informaatiotulvan keskellä sumeutua ja keskittyminen siirtyä liikaa asioihin, joihin ei pysty itse vaikuttamaan mitenkään.
Yksi talousjohtajien tärkeimmistä työkaluista on Puttosen mukaan viestintä ja opettaminen. Se, että talousjohto pystyy ymmärrettävästi kertomaan yrityksen sidosryhmille ja hallitukselle asiat, joihin pystyy tai ei pysty vaikuttamaan.
Maailmantalous on aina epävarmaa. Riskit kuuluvat elämään ja rahoitusmarkkinoihin."
– Esimerkiksi dollarin kurssin tai öljynhinnan ennustaminen vuoden päähän on turhaa energiankäyttöä, Puttonen sanoo.
Mutta tällaisten asioiden perään talousjohtajilta kuitenkin kysellään.
Puttonen muistuttaa, että edes EKP:n johtaja ei tiedä, miten esimerkiksi Italian tilanne tai Brexit tulevat vaikuttamaan muuhun talouteen. Eivätkä yritysten kilpailijatkaan ole sen parempia ennustamaan maailmantaloutta.
– Tärkeintä on, että oma toiminta on suunniteltu niin, että yritys kestää erilaisia riskejä ja toimintoja on mahdollista sopeuttaa erilaisten kriisien keskellä, Puttonen sanoo.
Ajurit ajavat liialliseen velan- ja riskinottoon
Maailmantalouden toivottomuuden ja voimattomuuden tunteiden keskellä kannattaa keskittyä oleelliseen eli siihen, mihin itse voi vaikuttaa: yrityksen taserakenteeseen ja liiketoiminnan ketteryyteen.
Ytimessä ovat yksinkertaiset asiat: munat sijoiteltuna useampaan koriin, hajautettu rahoitus ja velan ja oman pääoman suhde kestävällä tasolla.
– Yrityksen liiketoiminnan pitää olla sellaista, että jos yhdeltä suunnalta tulee lunta tupaan, voidaan kasvattaa muita suuntia ja sopeuttaa toimintaa. Rahoitusvelkaa ja kiinteitä kustannuksia, jotka eivät äkkiseltään jousta, ei pidä olla liikaa.
Jos rahoitusmarkkinoilla tapahtuu vuoden 2008 kaltainen epäjatkuvuuskohta, jossa rahahanat yhtäkkiä menevät kiinni, hyväkin yritys voi ajautua kiipeliin.
– Jos velan joutuu uudelleen rahoittamaan, eikä siihen löydä ketään, tervekin yritys voi tuhoutua, Puttonen sanoo.
Puttosen mukaan matalien korkojen aikakaudella kaikki ajurit kannustavan lisävelan ja -riskinottoon.
Riskienhallinnan arvo näkyy vasta sitten, kun tuuli kääntyy vastaiseksi."
– Aina kun korot ovat alhaalla pitkään ja markkinat kasvavat, voittajia ovat ne, joilla on eniten velkaa. Eli ne, jotka ottavat eniten riskiä. Silloin unohtuu riskienhallinta. Nousukaudella kaikki pärjäävät, nyt on ollut melkein vaikeaa olla pärjäämättä. Mutta riskienhallinnan arvo näkyy vasta sitten, kun tuuli kääntyy vastaiseksi. Kenen liiketoimintamalli on silloin kestävä, kenellä riittävää ketteryyttä, kenellä on tase kunnossa, Puttonen sanoo.
Kriisi on myös mahdollisuus
Riskejä ei tietenkään pidä, eikä voi yritysmaailmassa välttää.
Investoida pitää silloin, kun on investoinnin paikka, ja yritysten on otettava riskejä. Mutta mikä on liian iso riski, se on veteen piirretty viiva, jota voi kuitenkin testata stressitesteillä. Mitä tapahtuu, jos seuraavat kaksi vuotta menee huonosti? Miten siitä selvitään vai selvitäänkö?
Huomio kannattaa kiinnittää oleelliseen: niihin riskeihin, jotka ovat kohtuullisen todennäköisiä ja merkittäviä. Helposti mitattaviin riskeihin saatetaan käyttää paljon energiaa, mutta se ei välttämättä ole järkevää.
– Esimerkiksi korkoriski voi olla isossa kokonaisuudessa pyöristysvirheen kokoinen asia, Puttonen muistuttaa.
Eivätkä maailmantalouden kriisit ole aina vain huono juttu yritysten näkökulmasta. Hyvin hommansa hoitaneille se voi olla myös mahdollisuus.
– Jos yritys on valmistautunut hyvin ja pystyy selviämään markkinoille tulevista kriiseistä ja kilpailija taas ei, se antaa mahdollisuuden ottaa markkinaosuutta ja kasvaa, Puttonen sanoo.
Professori Vesa Puttonen kouluttaa mm. Aalto EE:n Aalto Financial Executive -ohjelmassa.