Vuosina 1900-2000 meillä oli maailman neljänneksi ja Euroopan toiseksi nopeimmin kasvava BKT. Parhaillaan käynnissä oleva digitaalinen murros on kasvumahdollisuus, jollainen tulee vastaan vain kerran sadassa vuodessa.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolan mukaan tässä murroksessa pärjäävät ne yritykset, jotka osaavat hyödyntää talouden uudet muutosvoimat – digitalisaation ja globalisaation – ja jotka rohkenevat muuttua vapaaehtoisesti eivätkä vasta pakon edessä.
Digitaalinen murros on ollut käynnissä jo yli 15 vuotta, mutta silti monet yritykset ovat olleet hiukan valmistautumattomia tähän.”
Sata vuotta sitten sähköistyminen muutti maailmaa yhtä paljon kuin mitä digitalisaatio tekee nyt. Yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa: ne voivat yrittää suojautua murrokselta tai pyrkiä käyttämään sitä hyväkseen. Pitkällä tähtäimellä jälkimmäinen on se oikea ratkaisu, Pohjola painottaa.
Digitaalinen murros on ollut käynnissä jo yli 15 vuotta, mutta silti monet yritykset ovat olleet hiukan valmistautumattomia tähän. Useat hallitukset tuntuvat heränneen digimurrokseen vasta parin viime vuoden aikana, hän lataa.
Pohjola avaa digimurroksen monia kasvumahdollisuuksia toimitusjohtajille Aalto EE:n CEO Circle -koulutusohjelmassa vuonna 2017: Yritysjohdon arki on niin kiireistä, että toimitusjohtajilla on harvoin aikaa syventyä pidemmän aikavälin murrosten analysointiin. Ylimmän johdon on hyvä tiedostaa, että historian valossa digimurroksen kaltainen tilaisuus ei nykyjohdon elämän aikana toistu.
Puoli Suomea elää jo nousukautta
Pohjola muistuttaa, että Suomessa on hiukan kärjistäen eletty monta vuotta nousukautta ja taantumaa rinta rinnan: puoli Suomea on nauttinut jo pitkään mukavasta talouskasvusta – ja se on se puoli, joka on jo hypännyt digimurrokseen mukaan.
Tietotekniikka-ala on kasvanut samalla kun aiemmin vahva teollinen sektorimme on supistunut. Voimakkaan kaksijakoisessa talousympäristössä osalla on mennyt hyvin ja osalla huonosti. Siksi kansantaloutemme ei kokonaisuutena ole kasvanut eikä supistunut, Pohjola kertoo.
Hän luonnehtii yksityisiä palveluja kansantalouden valopilkuksi: niiden vienti on lisääntynyt 30 % kymmenessä vuodessa. Iso osa palveluviennistä on tietotekniikkapalveluita, joita vietiin viime vuonna ulkomaille jo 7 miljardin euron arvosta. Se on aika tarkalleen sama summa jonka Suomi saa paperin ja pahvin viennistä.
Informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ovat kasvaneet 26 % vuodesta 2006. Ne ovat luoneet tällä aikavälillä talouskasvua enemmän kuin mikään muu kansantalouden sektori. 4-5 % kasvuvauhtiin ei liene paluuta, mutta meillä ei ole syytä pessimismiin. Kansantalous kääntyi joulukuussa 2016 hienoiseen nousuun ja diginatiivien sukupolvi tulee kovaa vauhtia markkinoille. Se on monelle yritykselle iso mahdollisuus, Pohjola alleviivaa.
T&K-investoinnit paljastavat voittajat
Kun Suomi aikoinaan kehittyi maatalousvetoisesta maasta teollisuusmaaksi, kasvua kirittivät investoinnit koulutukseen ja uuteen teknologiaan sekä sääntelyn purkaminen. Samat keinot vauhdittaisivat kasvua edelleen, jos niitä ymmärrettäisiin käyttää.
Yritysten T&K-investoinnit ovat erinomainen indikaattori sille, mitkä yritykset todennäköisimmin nousevat tästä murroksesta esille kirkkaimpina voittajina.”
Yritysten T&K-investoinnit ovat erinomainen indikaattori sille, mitkä yritykset todennäköisimmin nousevat tästä murroksesta esille kirkkaimpina voittajina. Talouskasvu syntyy vain sellaisista investoinneista, jotka luovat innovaatioita ja vauhdittavat teknologian kehittymistä, Pohjola huomauttaa.
Pohjolan mukaan tulevaisuudessa niin koti- kuin vientimarkkinoilla menestyvät parhaiten ne yritykset, jotka osaavat yhdistää ihmiset, digitaaliset alustat, tehokkaat toimintatavat ja globaalin liiketoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastatessaan.
Diginatiivien odotukset poikkeavat aika rajusti vanhemmista ikäluokista. Yritysten on oltava anturit herkkinä ja valmiina ennakkoluulottomasti kokeilemaan, mikä toimii uudessa maailmassa. Suurissa yrityksissä kokeilukulttuuri on haastavampi luoda, ja moni onkin ratkaissut haasteen ryhtymällä yhteistyöhön startuppien kanssa.
Kehittyä voi pieninkin harppauksin
Kriittisin menestyksen edellytys murrostilanteissa on Pohjolan mukaan riittävä perspektiivi: Jos yritys katsoo vain seuraavaa kvartaalia tai vuotta, ei se todennäköisesti kehitä toimintaansa riittävän kaukonäköisesti.
Kehityksestä jälkeen uhkaavat niin ikään jäädä ne yritykset, joilla on mennyt nykykonseptilla pitkään hyvin.
Jos ei ole vuosikausiin tarvetta kääntää kurssia, niin tarpeen tullen onkin usein jo liian myöhäistä, etenkään jos yrityksellä ei ole kovinkaan kaksista muutosvalmiutta, Pohjola pohtii.
Monesti ajatellaan, että murrokseen mukaan lähteminen vaatii mullistavia toimia. Tällaiset puheet Pohjola torppaa:
Moni rutiinityö katoaa lähivuosina. Keskeiseksi tulee uusi työnjako ihmisen ja koneen kesken. Tietysti tällaisessa murroksessa kaikkien on muututtava jollain lailla, mutta ei kaikkien tarvitse selviytyäkseen ryhtyä digitaalisiksi palveluntarjoajiksi.
Hän korostaa, että jokainen kasvua tavoitteleva yritys tarvitsee kuitenkin digitaalisen strategian ja jokaisen diginatiiviasiakkaista haaveilevan yrityksen on panostettava henkilöstön osaamiseen, toimintatapojen kehittämiseen ja digiaikaan sopivan yrityskulttuurin luomiseen.
Kaikki on digitoitava, mikä on digitoitavissa – mutta toiminta voi kehittyä pieninkin harppauksin, jos suunta on oikea ja tavoite selkeä. Digimurros on mahdollisuus jokaiselle Suomen yritykselle, Pohjola sanoo.
Matti Pohjola toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professorina. Hän kouluttaa mm. Aalto CEO Circle -toimitusjohtajaverkostossa, jossa vuonna 2017 teemana on "Murros uuden kasvun mahdollistaja".